Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

perjantai 2. marraskuuta 2012

Kolmas päivä

" On the third day of Christmas, my true love gave to me: three French hens, two turtle doves and a partridge in a pear tree"


Kolme ranskalaista kanaa. Taas hieman ihmeellinen "lahja". Google ei oikein osannut auttaa, mutta "puolet de Bresse" on olevinaan ruokamaailman neljäs ihme. Näistäköhän tuo laulu kertoo? Sinijalkaisista kanoista. Nämä Bressen ihmetipuset maistuvat kuulema todella paljon paremmalta kuin mikään muu kananen ja niiden siniset jalat rengastetaan niin että kuluttaja tietää syövänsä "aitoa kamaa". No varmaan maistuvat paremmalta kuin tehotuotettu broileri, nämä kuulema kävelevät niityillä nokkimassa koko elämänsä. Uskokoot ken haluaa. Se on kuitenkin selvää että ranskalaiset osaavat tämän markkinoinnin huomattavasti paremmin kuin me. On Bressen kanaa, shampanjaa, cognacia... mitäs tuotesuojattuja meillä onkaan: mämmi! Juu, oikea hittituote maailmalla! Kannatti suojella!

Mutta lahjaksi siis tulee 3 kanaa. Kaipa nämäkin tulevat raakapakasteena, päineen,jalkoineen kaikkineen, ainakin nuo kuvat näyttäisivät siltä että pääkin on tallessa. En voi sanoa että tästäkään innostuisin. Aika huonosti tuo "tosirakkaus" minut tuntee.

Saldo tähän mennessä:
3 ranskalaista kanaa,
4 pulua
3 päärynäpuuta
3 aitokanaa. 

Ja sainhan minä ehdotuksiakin :) 

Tapaninpäivä

Laiskotteluun aivan oivallinen hetki! Joulun kiireet ovat takanapäin ja voi vaan nauttia tunnelmasta joka edelleen viipyy ympärillä. Ja kuusi tuoksuu!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...