Kalentereita

Taas vanhenin hieman.

Eli joka päivä tulee 24 tuntia lisää ikää. Kerran vuodessa tulee kuitenkin vastaan se päivä että ystävät kysyvät "miltä nyt tuntuu". Vastaukseni on yleensä: suurinpiirtein samalta kuin eilen. 

Tänä vuonna sain jopa kaksi joulukalenteria lahjaksi. Kiitos ystäville <3 En nyt tiedä pitääkö vanhenemista sinäänsä juhlistaa, mutta nuo ihanat lahjat toki lämmittävät! Niitä tuli taas roppakaupalla, mutta keskityn nyt kalenteriehin tässä päivityksessäni. 

Partiolaisten kalenterihan on ihan pakko saada, mutta tänä vuonna on sen lisäksi kolme muutakin "kalenteria".

Ihan perinteisiä kelentereita nuo muuta eivät ole, yhdessäkään ei saa avata luukkua jonka alta paljastuisi kuva  tai suklaan palanen. Ehei, nämä ovat hauskempia!

Ensimmäinen kolmesta erilaisesta kalenteristani on Tee-joulu kalenteri. Sonnetor on pistänyt laatikkoon 24 erilaista luomuteepussia. Jännityksellä odotan 1.12, että pääsen avaamaan pakkauksen. Toki voisin lukea mitä teelaatikkoni sisältää, mutta eihän se olisi siinä tapauksessa yhtään jännittävää!

Posti oli tuonut tosien kalenterin kotiini: Aasi-joulukalenteri!

Tämä on seinäkalenterin tyyppinen kierrevihko, joka varmaan tulee käyttön useampana jouluna. Olettaisin ainakin. Se sisältää kannen mukaan "vanhoja sanontoja ja sananlaskuja sekä kertomuksia aaseista". Odotan jännityksellä!

Kerrotaankohan luukussa 24. miksi aasilla on risti selässään? Minä olen ihan vakuuttunut että se johtuu siitä että aasi kantoi sekä Jeesusta että Mariaa aikoinaan. Olettehan te nähneet "Small One" Disney elokuvan? Aku Ankan liitteenä tuli aikoinaan lehti jossa kerrottiin Pikku Aasin tarina. Rakastin sitä lehteä. Se löytyy taatusti edelleen vanhempieni luota, se pitäisi vaan löytää. 

Tänä vuonna ostin myös itselleni kirjan: Jul i Stora Skogen (Ulf Stark & Eva Eriksson). Kirjassa on 25 lukua, yksi jokaiselle joulukuun päivälle aina jouluun saakka. Vaikka tytöt ovat jo "isoja" en usko että he ovat liian isoja käperymään äidin kainaloon iltaisin kuuntelemaan satua. Vielä en voi kertoa teille mitään tästä kirjasta, mutta takakannen mukaan olemme lähdössä Suureen Metsään seikkailemaan eläinten kanssa. 

Voitte toki kuunnella ensimmäisen luvun kirjailijan itsensä lukemana, mikäli tahdotte. Minä vielä odottelen.