Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 17. marraskuuta 2012

Helikopteri

Joulu lähestyy vauhdilla.

Olen tässä puuhastellut joulukalenteria ja manannut tietokoneemme alimpaan paikkaan minne sen saa, kun ohjelmat lopettivat toimintansa. IT-tukeni joutui asentamaan osan ohjelmista uudestaan ja nyt sitten vaan odotan. Jos vaikka saisin vielä toimivat ohjelmatkin. IT-tuki kun joutui hakemaan jääprinsessamme kotiin tässä välillä.

Muutenkin tuntuu että tavarat eivät tahdo oikein toimia. Autoni paneliin syttyi joku pikkuinen jouluinen lamppu palamaan, sellainen helikopterin näköinen keltainen kiva valo, joka toi hieman valoa pimeään ajomatkaan. En ole vielä ottanut autoon kynttelikköä, joten olihan tuo lamppu todella kiltti kun piti minulle seuraa. Hieman kuin tuikkiva tähti autossa. Tosin huoltomies oli sitä mieltä, kun aamulla hänelle soitin, että autolla ei kuulema saisi ajaa, eikä hän yhtään arvostanut jouluista tunnelmaa autossani. Se helikopteri kai sitten tarkoittaa että pitää tilata jatkokuljetus ilmateitse?

Toinen mies tuli äsken isolla autolla tarjoamaan kyytiä autolleni sen ensimmäisen sedän luokse. Ihan kivaa palvelua, mutta minulla on autoani ikävä! Olin jo ehtinyt suunnittelemaan yhteistä ohjelmaa meille tälle päivälle.

No, jos vaikka saisi tietokoneen toimimaan niin voin jatkaa joulupuuhasteluani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...