Juhlapyhien hamstrausta

Huomaa että elämme taas pyhien aikaa.

Tällä kertaa kärsimme akuutista kananmunien ja lampaanlihan puutteesta. Tai siis kärsimme ja kärsimme, ainakin yritetään saada kuluttajat uskomaan näin. Kaupassa oli kananmunia kasottain, oli isompaa ja pienempää kennoa, eri värisiä kennoja ja jopa sydänystävällisiä munia. Mignon munia löytyi. Silti samaisessa kaupassa oli A4 jossa kerrottiin uudesta EU-säädöksestä josta johtuu kananmunien vähyys. Tietääkseni direktiivi astui voimaan vuoden vaihteessa, miten se pula nyt akutisoitui pääsiäiseksi ei oikein aukea minulle. Perinteset häkkikanalat siis kiellettiin. En ole häkkikanojen munia ostanut pitkiin aikoihin, tosin en voi väittää että lattiakanalatkaan tekevät minuun vaikutusta. Kaipa kaikki tehotuotanto on aika inhottavaa. Sen verran tuo "puute" kai sitten vaikuttaa että ensimmäsitä kertaa ostin "sekakennon". Siinä oli sekä valko- että ruskeakuorisia munia. Valitettavasti ei yhtään suuren kotimaisen suklaatehtaan tuottamaa.

Tehotuotannosta siirrynkin sitten lampaanlihaan. Olen aika monta vuotta, vastoin periaatteitani, ostanut ulkomaalaista lampaanlihaa. Ne isoilla vihreillä niityillä laiduntavat lampaat (juu, uskokoon ken haluaa tähän iluusioon) vaan maistuvat paremmalta. Miten onnellisia ne lampaat sitten ovat onkin ihan eri asia. No, lampaanliha on selvästikin harvinaista herkkua tänä vuonna. Parikin isohkoa kauppaa tarjosi ei oota minulle. Siispä päädyin kotimaiseen tuoreeseen lihaan ulkomaalaisen pakasteen sijaan. Huomenna se sitten pistetään kahviin lillumaan. Tonttumuorin ohjeistuksen mukaan. Löysin vuosia sitten jostakin joululehdestä "Tonttumuorin lammaspaisti" reseptin ja sitä seurataan orjallisesti, vuodesta toiseen.