Loppiaisesta

Loppiainen tuli ja meni.

Ja vastauksena kysymykseen joka kuitenkin esitetään siellä kotona: en tietenkään! Tuossa se tuoksuu vieressäni, vaikka muutama havunen on jo varissut. Nuutti on vasta matkalla! joten kuuseni saa olla ihan rauhassa vielä toistaiseksi.

Loppiainen onkin mielenkiintoin pyhä, Idän "viisaat" saapuivat vihdoin ja viimein Betlehemiin, vaatimattomasti parisen viikkoa myöhässä. Okei, navigaattoria ei ollut keksitty, mutta eipähän tarvinnut tehdä U-käännöstä, mikäli mahdollista. Epäilen että se tähti, metoriitti, mikä lie, kulki ihan suoraa reittiä eikä juurikaan kiemurrellut.

Nuo lahjat olivatkin sitten toinen mielenkiintoinen asia. Brion vauvanleluja joutuisi toki odottelemaan vielä parisentuhatta vuotta, mutta mirhamia ja suitsukkeita? Kullan kai nyt ymmärrän, vaikka se ei vauvaa ilahduta niin tuskinpa se Brion lelu sen enempää ilahduttaa nykyvauvaa. Äitejä sen sijaan jonkun verran. Mutta mitä ihmeen mirhamia ja suitsukkeita? Nykysuitsukkeesta tulee käryävät ja haisevat tikut mieleeni. Minusta ne eivät tuoksu vaan lemuavat. Hieman kuten huoneenraikastimetkin. Yritetään vielä hirveämmällä lemulla peittää se alkuperäinen haju. Olen kotona yrittänyt ymmärtää mieheni ihastusta erilaisiin "suitsukkeisiin". Lannoitettu kukkaketo ei mitenkään minusta ole sen parempi haju kuin se lannoite ilman sitä parfyymiä. Melkeinpä pahempi. Olen yrittänyt selvittää mitä nuo itämaan tietäjät toivat, tuskinpa sentään Glade pulloa. Suitsuke lienee ollut pihkasta valmistettua hajustetta jota käytettiin häissä ja juhlissa sekä lääkkeenä. Ellei tuo pariviikkoinen ollut sairaana lienee ollut aika turha lahja tallissa. Siellä oletusarvoisesti lemusi jonkinlainen lanta ihan luonnostaan.

Mirhamikin on pihkaa! Mirha-puun pihkaa. Mirha puita kasvoi arabian niemimaalla ja Etiopiassa kuulema. Mirhaa käytettiin suitsukkeissa (ympyrä siis sulkeutuu) sekä ruumiiden balsamoinnissa. Varsinainen lahja lapselle! Ja jos oikein huono tuuri oli niin herrat tietäjät olivat ostaneet tukkupakkauksen mirhamia ja markkinoivat lahjaansa kahtena eri tuotteena. Voi Mariaa, en kadehdi. Lemuavia lahjoja. Onneksi oli se kultakasakin mukana. Ainakin toivon että se oli kunnon läjä kultaa. Helpotti varmaan äidin elämää.

Nyt pitääkin katsoa onko kuusesta valunut suitsuketta! Tuoksu ainakin puhuisi sen puolesta.