Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

maanantai 21. marraskuuta 2016

Katajanmarjoista ja vähän muustakin

Maistoin lempikaupassani mm. katajanmarjoilla maustettua graavilohta. 

Siitä se idea sitten lähti, eli katajanmarjat on hankittu. Tuossa maistamassani oli lisäksi rosepippuria, joten kovinkaan vaikeaa ei tuollaisen herkun tekeminen olisi ollut. Ikävä kyllä lähdin googlailemaan aihetta ja törmäsin vaikka ja minkälaisiin variaatioihin. Nyt pitäisi päättää onko suosikkini kossulla vaiko ginillä maustettu, toki voisin päätyä alkoholittomaankin versioon. On minulla ongelmani! Joka tapauksessa on selvää että tänä vuonna joulupöydän uutsuus on taas kerran: graavilohi. Appelsiinigraavattua ja perinteistä graavilohta teen toki myös, tapani mukaan. 

Tänään olen kuitenkin, päättämättömyydestäni huolimatta,  kissamme suureksi iloksi, fileoinut lohet ja fileet ovat pakkasessa odottamassa joulua. Samalla tulee tapettua mahdollisia loisia.  "Jämät" pistin kattilaan ja kiehautin kalaliemen. Mutta ennen sitä kissamme oli sen verran tehokkaasti kerjännyt että hän sai maistaa raakaa lohta. Ei ollut erityisen suosittua, kerjääminen oli selvästi hauskempaa kuin itse saalis. 

Sulassa sovussa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...