Tosin, tehtyäni miehelleni vuosia kaljakalenterin, ensimmäisen jouluksi 1990, niin voin todeta että tulee niillekin hintaa. Tosin, se on ollut kotitekoinen ja oikeastaan lahja itsessään. Ja olen nauttinut sen tekemisestä. En tullut ajatelleeksi että kierrätetyt Pringles-tuubit olisi voinut liimata joulukuuseksi, mutta sellisiinkin paketoin pullot yhtenä vuonna. Viime vuonna käärin pullot ilmaisjakelulehtiin ja kirjoitin numeron kylkeen tussilla.
Nykyään kaupastakin saa kahvikalenteria ja salmiakkaikalenteria, niiden perinteisten suklaakalentereiden lisäksi- Glitteristä löytyy korukalenteria ja Body Shopista kosmetiikkakalenteria. Joka lähtöön löytyy jonkinlainen joulunodotuslaskuri lähes jokaisesta kaupasta. Jopa lemmikeille löytyy omat kalenterit, mikä ei minulle oikein aukea. Koirani eivät odota joulua millään lailla. Naapurimaasta onnistuin bongaamaan mysli-kalenterin, se olisi aika hauska ajatus! Jos sattuu pitämään myslistä. Joka aamu uusi myslimaku. Tulisi ehkä aamupalakin syötyä?
kuva täältä |
Tosin ongelma, ainakin tee- ja kahvikalenterissa joita olen katsellut, on ollut että kalenteri sisältää vain muutamia eri variaatioita ja sama maku toistuu useana päivänä. Kun tekee itse saa joka päivälle uuden maun. Tuota myslikalenteria en ole täältä löytänyt.
Itse haluan partiolaisten joulukalenterin, se kuuluu joulun odotukseen, mutta niin kuuluvat kynttilätkin. Ennen kaikkea adventtikynttilät. Jos tänä talvena on riittävän kylmä, taidan taas tehdä jääkynttelikön pihalle.
Ohje täällä |
Ideoita otetaan vastaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti