Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

perjantai 11. joulukuuta 2015

Makuja

Olen maistanut uutta glögiä.

Töissä oli tarjolla Hans Välimäen vuosikertaglögiä 2015. Olin innoissani, en ole kyseistä tuotetta maistanut aiemmin, joten odotukset korkealla lämmitin glögiä.

Tuotteen valmistaja on Kaskein Marja ja pääraaka-aineena oli veden jälkeen omenatäysmehu. Lisäksi löytyi puolukkaa, mustikkaa, vadelmaa, boysenmarjaa, kirsikkaa ja appelsiinia mehujen muodossa, mausteista osui silmääni laakerinlehti. Aika lupaavan oloinen tuote siis. Kunnes maistoin. Voi happamuus.

Töissä arvaukset osuivat järjestäen viinimarjoihin, mutta ei, happamuus tuli kai sitten puolukoista? Työkaverini lisäsi joukkoon hunajaa, mutta ei se kuulema pelastanut tilannetta.

Koska ei joulutuotteelle voi olla antamatta joulukuusia, niin saakoot puolikkaan kuusen arvosanaksi.


Varsinkin kun ruotsinkielinen käännös oli onneton. Siitä kouluarvosanaksi 5 -. Hyväksytty tulos vain siitä syystä että sanat ovat sentään löytyneet googlekääntäjän avulla.


Tytöt ovat tässä maistelleet carambolaa ja mangoa ja herran "luukussa" oli eilen tällainen tölkki. Toivottavasti maistui paremmalta hänestä kuin glögi minusta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...