Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 30. kesäkuuta 2012

Matkustan ympäri maailmaa

Olemme päässeet makumatkojen päähän.

Viimeinen pussukka Pauligin alkuperämaakahveista. Vuorossa oli Papua New Guinea, tosin muistaakseni maa on Papua-Uusi-Guinea, mutta annetaan anteeksi tuo nimi. Kansainvälisyyshän on trendikästä, eikö? Pauligin sivuilta tosin huomasin vielä neljännenkin maun: Colombia. Sitä en nyt siis ole maistanut, joten arvioni perustuu näihin kolmeen kokeilemaani.

Tämä oli ihan mukavan pehmeän makuista, herra tosin on edelleen sitä mieltä että on kitkerää. No, tämä on tummempaa kuin normaalisti juomamme kahvi, tosin minä tykkäisin juoda tummempaa paahtoa. Kompromissinä juomme sitten milloin mitäkin, kunhan ei ole tummaa. Mutta olemme kuitenkin samaa mieltä yhdestä asiasta: Kenian matka oli makunystyröistä mukavin.

Lapsetkin ovat olleet eksoottisilla "matkoilla". Kesäloma on inspiroinut askartelemaan ja kävivät ihan omatoimisesti kaupassa hankkimassa hamahelmiä. Meinasin saada astmakohtauksen kun kuulin asiasta, inhoan niitä nurkissa pyöriviä helmiä joiden silittäminen (eli suomeksi sulattaminen yhteen) on minun vastuullani. Tai niiden pyydystäminen imurilla. En tajua miten tuollainen pikkuinen muovinpalanen voi olla niin hankala saada imuriin. Tällä kertaa niitä ei kuitenkaan aseteltu levylle äidin kiusaksi vaan tytöt tekivät niistä gekkoja! En tiedä mistä ovat alunperin idean keksineet, mutta isosisko noita teki ensimmäisenä täällä. Tekeminen vaikuttaa helpolta ja gekot ovat valmiina ihan hauskoja. Tarvikkeetkaan eivät hinnaltaan päätä huimaa. Pussillinen hamahelmiä ja pätkä sopivaa lankaa. Äidin kalastajalanka on oikein oivallista tähän tarkoitukseen. Ja sitten vaan punotaan helmiä lankaan mallin mukaan.

Oletan että mallina ovat olleet leopardimme, mutta koska olemme Papua-Uusi-Guinea matkalla niin sovitaan että kyseessä on sieltä löytynyt uusi laji: Bumblebee Gecko, tietääkseni lajilla ei ole suomenkielistä nimeä vielä. Aika hauskan näköinen gekko tuokin.

Vähemmän hauskoja ovat nuo hyttyset. Luulisi että ne pysyisivät kaukana sateisesta puutarhastamme, mutta eivätkö nuo inisiät olleet tihkusateesta huolimatta pitämässä minulle seuraa. En tiedä saako TermaCelliä käyttää sateessa, mutta hyvin se toimii tihkusta huolimatta!


2 kommenttia:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...