Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Buzzailua

Hurahdin sitten sen verran tuohon buzzador kokeiluuni, että päätin ryhtyä itsekin buzzadoriksi. Ideana siis on että testailen erinäköisiä tuotteita joita saan kokeiltavaksi ja siinä sivussa kertoilen sitten kavereillekin mitä olen mieltä tuotteista. Koska muutenkin kirjoittelen täällä mielipiteitäni, ihan pyytämättäkin, niin miksipä en kokeilisi tätäkin? Tuo buzzadoor muuten pisti mielikuvitukseni lentämään: buzz a door. Soita ovikelloa? Kuten eräs toinen firma josta voi vuokrata tapon. Hauskoja sanaleikkejä, niistähän minä pidän. Tosin, voihan olla että tämä sanaleikki löytyy vain minun päästäni, mutta pääasia että on hauskaa.

Olin ihan innoissani kun minut hyväksyttiin mukaan testailemaan tuotteita. Ensimmäinen yritys päästä mukaan meni sivu suun, oikein kirjaimellisesti koska oli maistamisesta kyse siinäkin testissä, mutta nyt siis pääsin mukaan. Kokeilussa nyt sitten Nestlé Fitness murot. Oikein hyvä, olen jo miettinyt että pitäisi töihin hankkia taas kaapintäytettä, eli erilaisia "kuivamuonia" pahan päivän varalle. Mysli on ihan hyvä vaihtoehto, onhan noita aiemminkin ollut kaapissa.

Olo on kuin jouluaattona kun hain paketin postista, mitä sisältä paljastuu? Enkä ollut perheen ainut joka oli innoissaan, jääprinsessakin on odotellut myslejä ja repi paketin auki ennenkuin ehdin sanomaan "mysli". Sisältö ei sinäänsä ollut yllätys, luvatut muromyslit olivat saapuneet.


Kunnon Buzzadorina päätin sitten oikein perehtyä tuotteisiin. Muromyslejä olen syönyt aiemminkin, mutta näissä nyt sitten on vähemmän sokeria ja jopa 50% vähemmän rasvaa kuin muromysleissä keskimäärin. Autsch, kuulostaa pahaenteiseltä. Terveellistä, mutta voiko joku jossa on vähän rasvaa ja sokeria olla oikeasti hyvää? Kuitua noissa on reilu 8%, eli ei nyt ihan päästä runsaskuituisen ruisleipäni tasolle, mutta aika lähelle. Ruisleivässäkään ei muuten ole juurikaan rasvaa tai sokeria ja se on hyvää, joten ehkäpä annan mysleillekin mahdollisuuden. Makuvaihtoehtoja on kolme: paratiisin hedelmät, pähkinäpyörre sekä suklaataivas. Joten vaihtelua on enemmän kuin ruisleivässä. Jo ihan pelkästään nimen perusteella arvaan mikä noista on suosikkini, mutta katsotaan nyt sitten onko suklaa-addikti väärässä. Suklaataivaalla ei muuten ole sydänmerkkiä, en nyt tiedä olenko oikeastaan siitä yllättynyt, sen sijaan sekä paratiisin hedelmillä että pähkinäpyörteelle sellainen on myönnetty. Siitä siis niille mauille etulyöntiasema, eli kaikki kolme makua lähtevät sitten samalta viivalta testiin.


Iltapalana oli sitten myslejä. Ulkonäön perusteella Paratiisin hedelmät oli omaa luokkaansa. Pähkinäpyörre oli todella tylsän näköistä ruskeaa pöperöä, kun taas Suklaataivas sai minut ajattelemaan mökkikaappeja talven jälkeen, sellaista pientä ruskeaa piperrystä. Onneksi nuo Paratiisin hedelmien mansikanpalaset toivat edes hieman väriä elämääni. 

Aloitin maistelun ihan kuivana. Tietysti "taivaasta", suklaa-addikti on suklaa-addikti. Ei hassumpaa, ihan oikeasti, mutta suhteellisen makeaa. Makeannälkään voisin tuota jopa syödä, muuten en nyt oikein ymmärrä tätä suklaan pistämistä aamiaismurojen sekaan. Voisihan tuosta tehdä myös juustokakulle pohjan. Uimarimme oli kuitenkin ihan myyty suklaaseen, onhan hän äitinsä tytär! Ja omenahan ei kauas päärynäpuusta joudu. 
Jääprinsessa taas päätti lähteä paratiisilinjalle. Ymmärrän häntä, se oli ennakkoasenteestani huolimatta minunkin suosikkini. Kuivatut mansikat ovat muutenkin minusta hyviä (varsinkin suklaaseen upotettuina) joten ei ehkä niinkään outoa että päädyin tähän. 


Minulle siis jäi iltapalaksi tuo Pähkinäpyörre. Päätin kaataa hieman laktoositonta maitoa sekaan, kuivan myslin popsiminen kun ei oikein inspiroinut. Kyllä tuota nyt söi, ei se pahaa missään tapauksessa ollut, mutta ei nyt mikään suurempi makunystyröitä hivelevä kokemuskaan. Kun katselin "täydellisiä" ja itkin (en myslin takia vaan hautajaisten, minusta on tulossa oikein nössö, en nyt aiemmin telkkarin ääressä itkeskellyt) niin aloin miettiä vaniljajäätelöä. Sitä ja sitten Pähkinäpyörrettä! Voisi muuten olla aika hyvää sillä lailla, miten terveellistä onkin sitten ihan eri asia.  




Aion muuten huomenna tehdä uuden aluevaltauksen, tutustu aamupalaan Ajattelin syödä suklaata jugurtin kanssa!

Uusi päivä, uudet myslit

Olin vakaasti ajatellut pitää tänään myslimaistajaiset töissä, mutta elämä on ja tuli pikalähtö kotiin. Tytöt saivat maistella mysliä ilman minua, mutta eiköhän se maistunut? Kuulen sitten kokemuksia perjantaina.

Aloitin kuitenkin aamuni terveellisesti! Olen syönyt aamupalaa! Ensimmäistä kertaa arkiaamuna vuosiin. Ja nyt se on todistettu: nälkä pysyy loitolla ja kauan! Koska elämä on, söin seuraavan kerran kuuden maissa illalla, toki tunnustan että oli nälkä jo illalla, mutta iltapäivään saakka meni loistavasti. Aika ihmeainetta tuo suklaamysli! Edelleenkin olen sitä mieltä että on turhan makeeta, mutta sekoitin sen maustamattomaan jugurttiin ja lorautin sekaan hieman appelsiinimehua. Syy tähän sekoitteluun on laktoosittomien jugurttien vähyys markkinoilla. Niitä on, mutta ne ovat jatkuvasti loppuunmyytyjä tai muuten vaan pahan makuisia. Kun on nirso niin on. Tällä lailla saan jugurttia jota syön. Ja söin siis myslinikin. Eikä se tuolla maustamattoman jugurtin seassa edes haitannut se makeus niin kauheasti. Joten ymmärrän uimariamme. Ei hassumpaa tämä suklaakaan.



Ja jotta voisin rehellisen mielipiteeni sanoa näistä maistoin vielä ruoanteon lomassa Paratiisin hedelmiä. Maidon kanssa söin välipalaksi. Se on suosikki makuni näistä. Ehdottomasti. Juttelin äsken nälkäisen mieheni kanssa ja kysyin tuonko mysliä, kerrotaan nyt varmmuden vuoksi että hän ei "rehua" syö, ja kuulema voisin tuoda. Kaipa hänkin sitten olisi valmis nälkäänsä maistamaan?

Mutta pikaisena yhteenvetona. Kyllä näitä nälkäänsä syö ja tiedän mitä hankin kuivamuonaksi töihin. Tuo Paratiisin hedelmät oli oikeasti oikein hyvää. Ja pitää nälän hyvin loitolla. Pikaruokana oikein oivallista! Jääprinsessankin mielestä se paras maku näistä.

Suklaataivasta tulee hyvänä kakkosena ja oli uimarimme suosikki. Minä en usko syöväni sitä myslinä, mutta voisin hyvinkin kuvitella tekeväni siitä piimäkakun pohjan. Palaan asiaan reseptin kera jos toteutan idean!

Pähkinäpyörre ei minusta eronut edukseen muista markkinoilla olevista mysleistä. Tai siis eroa tulee varmaankin tuossa sisällysluettelossa, uskon toki että rasvaa ja sokeria on vähemmän ja koska maku on ihan perusmyslimäinen niin toki valitsen tämän. En kuitenkaan usko että käteni menee pähkinäpakettiin jos Paratiisia on tarjolla :) Kuka sitä pyörremysrkyn haluaa paratiisin sijaan? Johan se nimikin siis kertoo järjestyksen: paratiisi(n hedelmät), (suklaa)taivas ja (pähkinä)pyörre.


Maukkaita myslihetkiä teillekin :) Jos joku vielä haluaa maistaa niin pari maistiaispakettia (paratiisia tietysti) olisi vielä tarjolla. Viestitelkää jos siltä tuntuu!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...