Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 25. helmikuuta 2012

Luovalla tuulella

Hiihtoloma on sitten ohi.

Lapset ovat viettäneet lomansa eri osoitteissa mutta aika lailla samanlaisella ohjelmalla. Tosin pikkuinen päätti eilen viettää pyjamapäivää, sellainen kun on välillä ihan terveellinen kanssa. Kunpa äitikin olisi voinut.

Lapseni on välillä aika luova, ongelma vaan on että kun luova hetki iskee, eikä äiti ole kotona, on milloin mikäkin tavara vaarassa. Tällä kertaa äidin lankavarasto. 

Pikkuiseni oli päättänyt tehdä itselleen pehmon. Lankoja löytyy aika paljon talostamme, mutta miksi ihmeessä sitä nyt jämävarastosta mitään ottaamaan, kunnon kerä käyttöön vaan. Ensin tehtiin ISO tupsu. Tupsun tekoon tarvitaan "lainatun" langan lisäksi pahvia. En halua edes tietää mistä se löytyi. Taulut näyttävät olevan seinillä, joten joku muu on saanut tuntea fiskarsien terät itsessään. Tosin taulut eivät ehkä kelpaa, taulukangas on aika periksiantavaa ellei sitä pingoteta. 

Tupsu siis tehdään näin, mikäli joku on unohtanut kouluajoilta:

1) Pahvista leikataan kaksi kiekkoa, läpimitta riippuu ihan siitä minkä kokoisen tupsun haluaa. Tässä tapauksessa uskoisin että on ollut n. 15-20 cm se halkaisija. Keskelle kiekkoa leikataan pyöreä reikä, n. 1/3 koko halkaisijasta.

2) Pahvikiekot asetetaan päällekäin ja aletaan kiertää lankaa reiän läpi, langan pää kannattaa jättää kiekon ulkokaarelle,  ympäri pahvikiekkoja. Lankaa kierretään niin kauan kun mamman lankavarastosta riittää käyttökelpoista tavaraa tai kunnes pikkureikä täyttyy. Kyseisessä tapauksessa on käytety punaista ja "alaosaan" valkoista lankaa.

3) Kun tupsussa on tarpeeksi tavaraa langat leikataan poikki pahvikiekkojen ulkoreunojen välistä. Pahvikiekkojen väliin kietaistaan lanka joka solmitaan hyvin napakasti. Pahvikiekot poistetaan. Tupsu pöyhitään ja lopputulosta voidaan hieman korjata saksilla. 

Valitettavasti minulla ei ole tarjota kuvia työvaiheista, olin töissä ja autuaan tietämätön siitä mitä kotona tapahtui. Google varmaan auttaa, mikäli kaipaatte kuva-apua. Lopputulos oli kuitenkin loistava! Pakko lasta oli onnitella upeasta työstä, vaikka pieni keskustelu kyllä käytiin aiheesta omat ja muitten tavarat. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...