Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 18. heinäkuuta 2020

Välimerellistä

Facebook on ihmeellinen paikka.

Varsinainen keski-ikäisten tätien hiekkalaatikko. Tänään juuri yksi kaveri kertoi miten kaverit vähenivät kun tuli pientä erimielisyyttä lapiosta... Välillä tuo toisen ihmisen ymmärtäminen tuntuu olevan hurjan haastavaa. Itselleni välillä jopa kasvotusten puhuttaessa. Nykyään tuntuu että peruskäytöstavat ovat meillä hukassa. Ainakin osalla. Joskus. 

Mutta on facessa hyviäkin puolia. Törmäsin jonkin aikaa sitten videoon, jossa tehtiin balela-salaattia. Luonnollisesti ilman mitään ohjetta, viskattiin vaan raaka-aineita kulhoon. Sehän vaikutti hauskalta!

Googlailin hieman, ja totesin että reseptejä taitaa olla yhtä paljon kuin kokkejakin. Pääraaka-aineina pavut, mutta siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. 

Koska yrttitarhani on aika villinä päätin kokeilla papusalaattia. Pavut eivät kuulu tässä perheessä normaalin ruokakaapin sisältöön, mutta voi olla että tähänkin tuli muutos! Salaatti oli hyvää!

Balela salaatti

kikherneitä
mustia papuja
2 tomaattia
1 sipuli
½ kurkku
3 valkosipulinkynttä
minutnlehtiä (noin 2 ruokalusikallista)
persiljaa 
oliiviöljyä
sitruunamehua
valkoviinietikkaa
suolaa
pippuria

Huuhtele pavut ja herneet siivilässä. Paloittele muut ainekset, persiljaa käytin arviolta ruukullisen ja minttua pitkän varren verran lehtiä. Oliiviöljyä ja sitruunamehua suurinpiirtein yhtä paljon ja loraus valkoviinietikkaa sekaan. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...