Tove Jansson

Eilinen päivä vietettiin hieman uusissa maisemissa, kuten mainitsin.

Ei niin, ettenkö olisi Luotsikadulla koskaan käynyt, mutta en pysähtynyt silloin ihailemaan Tove Janssonin kotitaloa. Luettuani "Bildhuggarens Dotter"-kirjan tuntui ihan hyvältä idealta lähteä Tove kierrokselle perheeni kanssa. 

"Meillä ei koskaan juhlita ateljeessa vaan aina salongissa.
Siellä on kaksi korkeata ikkunaa, joiden yläreunassa on vakavan näköinen kaari,
 ja koko ukin-ja-mummun koukeroinen visakoivukalusto."

Tove Jansson Kuvanveistäjän tytär 

Kadunkulmassa on edelleen Signora kauppa josta Tove kävi hakemassa isälleen tupakkaa. Oi aikoja, oi tapoja.

Luotsikatu 4

Viereinen Katajanokan puisto on muuten saanut vaihtaa vuonna 2014 nimensä Tove Janssonin puistoksi. Tove on kirjan mukaan seikkaillut puistossa enemmänkin.

"Kirjassa Kuvanveistäjän tytär Tove kirjoittaa Luotsikadun päässä sijaitsevasta puistosta ja sen tuomista. Kotiin haettiin tuomen oksia äidin syntymäpäivän kunniaksi. Puistoon mentiin vasta pimeän tultua, jotta puistovahti, kaupunginvaltuusto tai Jumala ei näkisi oksavarkautta."

Pikku Toven koulumatka, Tove Jansson seura

Esplanadin puistossa jäimme hetkeksi ihailemaan Toven isän Viktor Janssonin "Aallottaria" patsasta, jonka isomman merenneidon mallina Tove on ollut. Montakohan kertaa olen noidenkin patsaiden ohi kulkenut, tietämättä että Tove on yhden mallina ollut. Sentään tiesin kuka taiteilija oli. 

Kävimme ihailemassa Toven koulua ja ateljeeta, ulkopuolelta luonnollisesti

"Koulu oli ikävää ja olen unohtanut koulunkäynnistä suurimman osan, 

senkin miksi pelkäsin sitä niin paljon."

Siirryimme siitä pikkuihiljaa kohti Stockmannia. Päivän teemaan sopi hienosti mainosikkunakin. 

Aika monta kohtaa jäi katsomatta sillä päivänvalo loppui kesken. Piti kuitenkin vielä käydä katsomassa se viimeinen kohta, Toven hauta. 

Hietaniemen vanhalla hautausmaalla, kortteli 15. 

Toven jalanjäljille pääsee esimerkiksi tämän avulla tai jos haluaa tehdä hieman lyhyemmän kierroksen, pitää ryhtyä geokätköilijäksi. 

Haudalla

Päivän vaihtoehtoisessa kalenterissa oli tehtävänä kiittää esim. bussikuskia tai sairaanhoitajaa. Koska  minä olen viettänyt sunnuntaita, en ole nähnyt lipuntarkastajaa enkä onneksi myöskään lääkintävahtimestaria. Mutta pysrin kiittämään niin kaupan kassaa kuin kampaajaanikin kun poistun liikkeestä.