Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Ruusuja äidille

Facebook on ihmeellinen paikka!

Olen "löytänyt" muutaman entisen luokkakaverini ja huomaan miten hauskaa onkaan seurata heidän elämäänsä. Yhden entisen luokkakaverini tapasin Roomassa, maailman kaikista paikoista, oli todella hauskaa rupatella hetki!

Kaksi luokkakavereistani esittelivät vähän aikaa sitten todella hienoja ruusujaan, joten pitihän minunkin sitten leipoa!

Epäilen että lemon curd, jota he olivat käyttäneet, käyttäytyy uunissa kauniimmin kuin Lidlin appelsiinimarmeladi, mutta jos ei ehdi kauppaan niin ei ehdi. Ensi kerralla kuitenkin sitruunatahnaa!

Mikäli haluatte katsoa alkuperäisen videon, se löytyy tästä


Omenaruusut

500 g voitaikinalevyjä
2 punaista luomuomenaa
sitruunamehua
vettä
purkillinen appelsiinimarmeladia
tomusokeria pinnalle

Viipaloi halkaistut, simenkodattomat omenat hyvin ohuiksi viipaleiksi.



Siirrä omenaviipaleet astiaan, peitä vesi-sitruunamehuseoksella. "Kypsytä" mikrossa noin 3 minuttia niin että viipaleet pehmenevät.

Notkista appelsiinimarmeladi vedellä ja kuumenna mikrossa.

Kauli taikinalevyt hieman ohuemmiksi, pituussuunnassa. Voitele pinnalle appelsiinimarmeladia ja lado omenaviipaleita limittäin taikinan yläreunaan, niin että punainen kuorikerros jää taikinan ulkopuolelle.



Taittele taikina kaksinkerroin


 ja pyöritä siitä "ruusu".



Paista muffinsivuoassa 200 asteessa noin 40 min.  

Tomuttele pinnalle tomusokeria.

Hyvää äitienpäivää kaikille äidelle, mutta ennen kaikkea omalle äidilleni: Glad morsdag!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...