Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Shoppailua

Kerroinkin jo miten olen hieman pulassa siemenieni kanssa.

Nyt on ongelma ratkaistu, ainakin väliaikaisesti. Olen sitä mieltä että jos minut jätetään vetovastuuseen koko rumbasta, niin minulla on oikeus lohduttaa itseäni lahjalla! Herra nimittäin lähti työmatkalle naapurimaahan....saadakseen risteillä. Helsinkiin! No, onhan Helsinki niin upea kaupunki, että sinne kannattaa risteillä. Tosin helpompaa olisi ollut mennä VRn kyydillä. Elämys olisi sekin miehelleni ollut, hän kun ei julkisia juurikaan käytä! Huomenna sitten leikkii turistia pääkaupungissamme, nähtävyyksinä muun muassa Temppeliaukionkirkko ja Tuomiokirkko. Toivottavasti ehtii nauttimaan. Herran isä oli aikoinaan oppaana kalliokirkossa, en vaan millään muista montako kilometriä sitä kuparilankaa katossa oli. Ehkäpä saan kuulla kun herra on lentänyt takaisin kotimaahan?

Tätä tietoa odotellassa päätin siis shoppailla. Onneksi tiesin mitä halusin ja mistä sen saa. Aikaa meni tasan kaksi minuuttia kun ryntäsin kauppaan. Siellä ihan äärettömän miellyttävä nuori myyjä nosti ostokseni kärryyn ja kysäisi onko autoni parkkihallissa. Kun kerran oli näin helppoa tämä ostosten teko hankin vielä vanhukselle uuden sängyn.

Kotona jouduin ihan itse nostamaan tuon minikasvihuonehyllykköni autosta. Painoa muutama kilo paketilla, väittäisin että peruskauppakassini painaa enemmän. Mutta onhan se kivaa kun saa palvelua!

Paketin kyljessä lukee että on helppo asentaa. Se jää nähtäväksi. Uskoisin kuitenkin että osaan, ihan itse!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...