Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Kantapään kautta

Minulla oli ala-asteella puutöitä.

Yläasteella tytöt ottivat käsitöitä ja se siitä. Voi luoja sitä tuskaa! En tajua miksi minun piti yrittää ommella kauluspaita, eihän siitä mitään tullut. Kankaan tuhlausta sanon minä! Miksi ihmeessä en saanut sorvata tai edes sahata ja vasaroida? Mikä ihme stereotypioiden luomislaitos tuo yläaste oli?

Selvisin pakollisesta käsityövuodesta, sitten sainkin unohtaa kaiken siihen liittyvän. Nyt kuitenkin on iskenyt tarve tehdä villasukkia. Onneksi on ohjeita niin että pystyn suoriutumaan myös kantapäästä, mutta jos sukkien teko opetetaan alakoulussa, niin ei se nyt rakettitiedettä voi olla. Olen siis päättänyt selvittää kantapään mysteerin ihan alusta. Pakkohan tästä on selvitä ilman ohjeita!

Tästä ei tule Akilleen kantapäätä minulle! Achilleshan oli  kreikkalainen sotilas joka oli lähes haavoittumaton. Hänen äitinsä, merenjumalatar Thetis, kastoi poikansa pienenä Styks jokeen. Styks oli Manalan pääjoki ja jos siinä uiskenteli tuli haavoittumattomaksi. Valitettavasti Thetis vain piti kiinni pojastaan kantapäästä, joka näin oli suojaamaton kohta miehessä. Kantapää on osoittautunut myös kovin heikoksi kohdaksi tässä perheessä. Mutta tämä sukkaan liittyvä osa siis on tästä lähtien selvä asia.

Vahvistettu kantapää

Ensin tehdään kantalappu.

Puikon I silmukat neulotaan normaalisti puikolle IV. Eli yhdellä puikolla on nyt tupla määrä silmukoita. (Kuvan esimerkkitapauksessa 14+14 = 28).

Ensimmäinen kierros nurin (ensimmäinen silmukka nostetaan neulomatta,)
Toinen kierros nosta ensimmäinen *neulomatta, seuraava neulotaan oikein*. Toista *-* kierros loppuun.

Jatka näitä kahta kierrosta kunnes olet neulonut yhtä monta kierrosta kun sinulla on silmukoita lapussa (esimerkitapauksessa siis 28 kierrosta)



Seuraavaksi tehdään kantapohjan kavennukset
Jaa kantalapun silmukat kolmeen ryhmään. (esimerkissä 28 silmukkaa eli reilu 9 / ryhmä) Jos silmukat eivät mene tasan, jätä keskelle enemmän silmukoita (eli esimerkissämme 9+10+9 = 28). 

Jatka vahvistettu neuletta ja neulo kunnes viimeisen ryhmän silmukkat ovat jäljellä (esimerkissämme siis 9). Tee ylivetokavennus (nostettu silmukka nostetaan seuraavan neulotun eli viimeisen ryhmän ensimmäisen silmukan yli). Käännä työ ja neulo nurin kunnes pääset keskimmäisen ryhmän viimeiseen silmukkaan ja neulo 2 seuraavaa silmukkaa yhteen. Eli keskimmäisen ryhmän viimeinen ja ensimmäisen ryhmän ensimmäinen silmukka (eli esim. tapauksessamme neulo 9 silmukkaa ja neulo 2 seuraavaa yhteen). Jatka tällä tavalla kunnes vain keskimmäiset silmukat (eli esimerkkimme 10) ovat jäljellä.



Ja sitten onkin aika lisätä silmukoita. Ensin jaamme ne lapun silmukat takaisin "omille puikoilleen" eli I ja IV puikolle ½ +½ silmukoista (esimerkissämme siis 5/puikko = 10 kantalapun silmukkaa). Sitten poimimme kantalapun vasemmasta reunasta yhtä monta silmukkaa kuin alunperin oli puikoilla (esimerkissämme 14).
Alla video jossa opetetaan silmukoiden poimiminen:

Löytyy googlen avulla hakusanoilla: Picking up heel flap stitches 1/2

I puikolla on nyt esimerkkitapauksessamme 19 silmukkaa (14+5) II ja III puikoilla 14 ja IV nostetaan kantalapun oikeasta reunasta saman verran silmukoita kuin I puikolle. 

Ja sitten vielä kantapohjan kavennukset

Joka toisella kierroksella kavennetaan: I puikon lopussa kudotaan 2 viimeistä silmukkaa yhteen ja IV puikon alussa ylivetokavennuksella 2 ensimmäistä silmukkaa yhteen. Näin jatketaan kunnes puikoilla on taas alkuperäinen määrä silmukoita (eli 14 esimerkissämme)

2 kommenttia:

  1. Enpäs noin olekaan ennen kaventanut, äiti opetti paljon yksinkertaisemman tavan.

    Blogissani on Sinulle tunnustus :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...