Melkein kompostikamaa

Lapseni rakastavat banaaneja.

Ainakin aina kun olemme kaupassa he rakastavat niitä. Siispä ostin taas banaaneja jonkinverran, ne syötiin alta aikayksikön. Seuraavalla kauppareissulla ostin lisää banaaneja, mutta niissä olikin sitten joku isompi vika? Ainakaan niitä ei syöty vaan ne jätettiin pöydälle, banaanikärpäset ovatkin ykkössuosikkejani. Niitä oikein myydään netissä, kuka tahvo ostaa itselleen banaanikärpäsiä? Ja miksi joku niitä ihan viljelee? Juu, juu, tiedetään, joku sammakkolaji varmaan syö niitä ja ruoan kasvattaminen on osa herppeilyä, mutta banaanikärpäset? Oikeasti!

Keittössäni on banaanikärpäsloukku. Siitä isosta naapurimaan huonekalukaupasta kun ei pääse pois ostamatta jotakin tuikitarpeellista. Viimeksi hankin siis banaanikärpäsloukun. Oikeasti se on seinäsäilytystarvike, purkki nimeltä Asker, mutta meillä se roikkuu keittiössä kärpäsloukkuna. Askerissa on pohjalla hieman vettä johon sekoitetaan käsitiskiainetta, mielellään hyvän tuoksuista, ja muutama tippa viinietikkaa. Vapaasti saa valita onko riisi-, valko-, punaviinietikkaa vaiko balsamicoa. Sinne niitä ällötyksiä sitten menee ihan kiitettävää tahtia.

Mutta palataan noihin banaaneihin. Meillä siis oli sellaisia banaaneja joita ei värin perusteella olisi banaaneiksi tunnistanut. Tai oletteko ikinä kuvailleet ruskean sävyä banaaninruskeana? Minä en. Niitä nt kuitenkin taas oli meillä. En aina tiedä jättävätkö tytöt niitä tahallaan pöydälle kypsymään. Se nimittäin tarkoittaa että meillä tehdään

Piritan banaanikakku


Tämä on aivan loistava resepti koska näitä aineita nyt melkein aina löytyy kotoota, ellei niitä mätiä banaaneja lasketa.

3 munaa taas kerran suositaan luomua, eikö niin
3 dl sokeria kotimaista, jos nyt Dan Sukkeria voi kotimaiseksi mainostaa
100 g laktoositonta voita
3 dl vehnäjauhoja luomua
1 tl vaniljasokeria, ei sitä keinotekoista vanilliinia.
1½ tl leivinjauhetta, tässä kohtaa minulla ei ole suosikkia
ja sitten se kaikkein tärkein 2-3 ruskeaa banaania! Reilun kaupan, viikon pöydällä maanneita.


Mitään työvaiheita ei tässä ole. Sulatan voin ja sekoitan kaikki aineet keskenään koneen avulla. En todellakaan pienennä banaaneja haarukalla, viskaan niitä palasia sinne vatkaimen iloksi. Ruskea banaani on niin pehmeä ettei se tuota vatkaimeelle ollenkaan ongelmaa.

Taikina kaadetaan voideltuun vuokaan ja työnnetään 175 asteiseen uuniin noin 45 minuutiksi. Ja eikun nauttimaan.