Lunta

Sateista on ollut!

Kolmantena adventtisunnuntaina saimme kuitenkin pääkaupunkiseudulle edes hieman lunta. Hetkeksi. Lähdin ulos ihailemaan lunta ja naapuruston tonttupolkua, perinteisesti se oli taas kolmantena adventtisunnuntaina.  

 

Joulufiilis on kyllä hieman kateissa, kun vettä tulee päivästä toiseen ja ulkona on vaan pimeää ja märkää. Tällainen pieni piristysruiske oli oloikein tervetullut. 

Kun seurakasi sai vielä parikin entistä koulukaveria, niin iltahan oli oikein mukava. Säästä huolimatta, sillä lumisade muuttui vedeksi aika nopeasti. 

Perinteistäkin oli jouduttu hieman tinkimään, kun tieremontit hieman verotti aluetta jolle koristeita oli saanut laitettua, mutta kyllä monessa pihassa oli todella upeat koristeet ihailtavaksi. kiitos jokaiselle osallistuneelle, todella kivaa kun halutaan ilahduttaa ohikulkijoita!

Kävimme maistelemassa glögiä ja syömässä piparkakkuja, tosin jätin puuhun kasvaneet lapsille haettavaksi ja otin omani korista. 

Ohjelmaa ei tänä vuonna ollut kovinkaan paljon, mutta perinteisesti Espoon Lucia kävi ilahduttamassa meitä laulullaan. Itse asiassa tällainen hieman kutistettu kierros oli oikein sopiva, olin varautunut talvitakilla, en sadeasulla, joten vajaan tunnin ulkoilu oli ihan riittävä, takki ei pitänyt vettä. 

Tänään saisi pukeutua rumaan jouluvillapaitaan. Miksi joku haluaa itselleen ruman paidan ja miksi rumuudelle pitää olla teemapäivä on hieman kummallista.

Itselläni on kyllä jouluvillapaitoja, mutta kieltäydyn kutsumasta niitä rumiksi.

Onko sinulla jouluvillapaitaa?

Kahvia!

Tarvitsen kahvia!

Jokainen minut tunteva tietää, ettei päiväni lähde käyntiin ilman kunnon kahvia. Ihan peruskahvi kelpaa, kunhan siinä on kofeiinia, tosin tummapaahtoinen on pääsääntöisesti maistuvampaa. Lempikahvini, arkisin, on Arvid Nordquistin Reko. Ainut reilun kaupan kahvi, josta oikeasti pidän. Tuote on myös saanut luomumerkinnän      , mikä ei millään lailla huononna sitä. 

Kun kahvinsa vielä saa nauttia ohutreunaisesta posliinikupista, niin se maistuu erityisen hyvältä. Mummi joi aina kahvinsa ohutreunaisesta kahvikupista jonka alla oli lautanen. Olen sen verran laiska, että juon kahvini isosta mukista, mutta sain lapsukaiselta joululahjaksi ihanan ohutreunaisen joulumukin, mistä on ilo juoda kahviansa. Myös kesähelteellä. 

Muutama joulu sitten teimme lasten kanssa joululahjaksi omaa joulukahviseosta. Kahvin sekaan hieman piparkakkumaustetta tai pelkkää kardemummaa. Minä lisään silloin tällöin ihan kahvin päälle suodatinpussiin hieman mausteita. Kahvista saa nopeasti jouluisen tuoksuista ja maistuvaa. 

Jos olen oikein aikaansaava kuumennan hieman maitoa kattilassa ja sitten vispilällä vaahdoksi ja kahvin päälle kuppiin. Pinnalle vielä kanelia, kardemummaa ja muscovadosokeria niin tonttucafe au lait on valmiina. Kelpaisi luultavasti myös joulupukille aattona? Voi toki olla, ettei pukki halua juoda kahvia illalla ja onhan hänellä aika usein kiirekin. 

Kuva: kaheig

Tänään saa arvostaa hiutaleita, ainakin hiutaleet ovat päässeet päivän teeman aiheeksi. Minä kyllä arvostaisin kovasti valkoista joulua. Jokainen hiutale olisi hyvin tervetullut ainaisen sateen sijaan. 

Minkälaisesta kupista sinä juot kahvisi?

Jämille käyttöä

 Isoäidit ovat ihania.

Ainakin jotkut isoäidit. Suurin osa heistä, väittäisin. Sellaiset pehmeät, pullantuoksuiset, essuihin kääriytyneet joilla on aikaa loputtomasti lapsenlapsilleen. Minulla oli sellainen ihanuus. Pullaa hän leipoi, mutta tuoksu oli kyllä enemmän hajuvedellä saatu aikaan. Tai ehkäpä tupakalla, se oli hänen paheensa. Kaipa jokaisella on sellainenkin oltava? Eikä hän kovin pehmeä ollut ulkokuoreltaan, vaikka sydän olikin täyttä kultaa. Enemminkin pienikokoinen, sellainen pieni mutta sitkeä. Kerrassaan ihana mummi. Ja essu oli aina päällä, kun touhusi keittiössä. Siihen oli hyvä pyyhkäistä kädet. Pitäisi ottaa ehkä itsekin käyttöön, kun tuppaan housut sotkemaan milloin milläkin käsiin jääneellä tahmaisella aineella. Esimerkiksi sillä pullataikinalla. 

Jonkun isoäiti on joskus keksinyt virkata neliön. Nopea jämälangoissa tehtävä neliö. Silloin kun lanka tehtiin itse, se oli arvokasta tavaraa ja varmasti jokainen senttimetri tästä lampaiden villasta kehrätystä kullasta käytettiin tarkasti. Tuskinpa isoäidin neliöistä silloin koristeita tehtiin, ennemminkin peittoja. Nykyään niistä tehdään villapaitoja, kasseja, peittoja, tossuja, milloin mitäkin. Taitaa se kuuluisa taivas olla rajana.

Törmäsin meillä kotona sivustolla isoäidinneliöistä tehtyihin kuusiin. Suloisia minusta. Tulee jotenkin ne 70-luvun palatossut mieleeni. Niitä oli "kaikilla" ja nekin taiteltiin ja ommeltiin kasaan. Pohdin ehtisinkö tällaisia koristeita tekemään vielä ennen joulua. Siskot ja Simot kortteihin olen auttamattomasti myöhässä näiden kanssa, mutta voisihan sitä ensi vuodeksi tehdä kortteja, joihin pistäisi tällaisia.  Ohjeeseen voitte tutustua halutessanne täällä.

Kuvankin olen varastanut samalta meilläkotona-sivuilta, jossa ohje on tarjolla.  

Päivän teema olisi "arvosta laitteita!-päivä. Onhan näitä elämäämme helpottavia laitteita valtava määrä. Jotkut toki jo hallitsevat elämäämme, kuten tuo käteen kiinni kasvanut puhelin. Muistan vielä ajan, kun ei tarvinnut olla tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Siteen tuli puhelinvastaajat, että tiesi että joku oli yrittänyt tavoitella. Nykyään ei tosin soitella, vaan lähetellään viestejä. En ole varma onko tämä kehitys välttämättä hyvä asia. 

Oletko siä tehnyt jotakin isoäidinneliöistä?

Tahmeaa

Tein piparkakkuja pienellä tvistillä.

Kerroinkin epäonnistuneesta lahjastani, tosin olen nauttinut kun olen lusikallisen kerrallaan syönyt rosmariiniherkkuani. Niin makeaa, että teelusikallinen riittää, mutta rosmariini tekee siitä kerrassaan ihanaa. 

Lahjaksi tein sitten Dumlepipareita. Eipä niistäkään kovin kauniita saanut, Dumle tarttui veitseen ja leikkaaminen oli vähintäänkin haastavaa, kun toffeemassa roikkui veitsessä kuin paniikissa oleva kissanpentu villapaidassa. 

Helppoja ja nopeita nämä oli tehdä ja säilyivät yllättävän hyvin. Tuntuivat maistuvankin, vein näitä töihinkin ja hyvin tekivät kauppaansa, vaikka eivät kauniita olleetkaan ja tarttuivat kiinni kaikille alustoille. 

Dumlesta ei löytynytkään kaupasta joulusekoitusta, petyin pahasti. Olisin mielelläni käyttänyt näihin niintä polkka- tai olivatko piparminttu nimisiä Dumleja? Ja ne appelsiinin makuisetkin Dumlet olisivat olleet kivoja. Nyt löytyi joku sekoitus jossa tummia Dumleja, niistä en erityisemmin pidä, tosin en ole muutenkaan Dumlen ystävä, perinteisiä ja lakritsan makuisia. 

Dumlepiparit

Piparkakkutaikinaa

Dumleja

Kauli piparitaikinasta paksuhko levy (tai jos ostat valmiina levynä niin kauli hieman ohuemmaksi ja jaa pituussuunnassa kahteen osaan). Tee keskelle levyä Dumlen levyinen syvennys ja pistä koloon Dumleja riviin. 

Paista 200 asteessa n. 7 min. Sitten voi yrittää leikata.  

Tänään olisi tyhmän lelun päivä. Tyhmästä en tiedä, mutta meidän perheen ehdoton lempilelu on sateenkaaren väreissä oleva pehmokakka. Niitä on kertynyt tänne monta, kun yksi koiristamme ei ole onnellinen ilman kakkaansa. 

Joko teillä on ollut piparkakkutalkoot?

Ei kannata luottaa muistiinsa

 Koskakohan oppisin seuraamaan ohjeita?

Tuskinpa koskaan, mutta tulipahan taas mieleeni, kun ajattelin tehdä lempiherkkujani lahjaksi. Kuvittelin muistavani reseptin suurin piirtein, joten eikun tuumasta toimeen ja toffeeta keittämään. Massan piti kiehua ja sitten jäähtymään...tai ei ihan kuitenkaan. Ihan hyvää minun kiehuvan massan maku on, nyt kun se on viilentynyt ja sitä pystyy syömään, mutta ei siitä toffeita tehdä, koska se ei vaan ikinä jähmettynyt. Lusikalla syötävää massaa ei oikein lahjaksi voi antaa. Harmi, joudun ihan itse herkuttelemaan! Lahjaksi meni sitten piparkakkuja. Saatte sen ohjeen vielä ennen joulua. 

Alla vielä resepti, jos haluatte itse kokeilla. Ja se lämpötila on syytä varmistaa mittarilla!

Rosmariini-toffeet

2 isoa oksaa rosmariinia 
hyppysellinen kanelia
5 dl laktoositonta kuohukermaa
2 dl sokeria
¾ dl tummaa siirappia 

Laita rosmariinin oksat ja kaneli kattilaan. Lisää kuohukerma, sokeri ja siirappi. Kuumenna kiehuvaksi sekoitellen ja keitä kunnes toffeemassan lämpötila on 120°–125°.

Poista rosmariinin varret keittiöpihdeillä. Kaada seos pieneen leivinpaperoituun vuokaan. Anna jähmettyä viileässä. Paloittele levy. Säilytä viileässä.

Rosmariinista tuli muuten mieleen rosmariinisaippua. Tekisi mieli kokeilla sen tekemistä, mutta pelkkä ajatuskin että läträisin lipeän kanssa keittiössäni saa minut voimaan hieman pahoin. Isäni opit siitä, että lipeä on myrkkyä, on juurtunut syvälle. Valmiista saippuamassasta voisi toki kokeilla tekemistä. 

Päivän teemapäiväksi valitsin "käytä helmiäsi"-päivän. Mummi väitti aikoinaan, että helmiä pitää käyttää, ne kuulemma eivät viihdy korurasiassa. No, eipä noita nyt ole rasioihin kertynyt, mutta jos teillä on helmiä, muistakaa "ulkoiluttaa" niitä! Tänään olisi myös tarjolla kuppikakku eli muffinsi päivä, varsinkin sitruunamuffinsit! Ja kissapaimenten päivä on myös. Niin montaa kissaa meillä ei ole, että pitää paimeneksi ryhtyä.

Voisiko joku perehdyttää minut toffeenteon saloihin?

Kolmas adventtisunnuntai

Kolmas adventtisunnuntai!

Aika rientää, vastahan oli marraskuu ja nyt jouluun on reilu viikko. Kaiken touhuamisen ohessa, olisi ihan kiva herkutellakin hieman. 

Jospa illaksi tekisin juustotarjottimen? Brie-kuusia, metwursti-kuusia ja hieman keksejä. Helppoa ja nopeaa. Ja ainakin meillä tykätään. 

Brie-kuuset

Brie juustoa
suolatikkuja
tilkka vettä
yrttejä (minä käytän yleensä rosmariinia, ruohosipulia ja basilikaa, kuivattuina) 

Briestä leikataan kolmioita, suolatikku "jalaksi", pintaa kostutetaan hieman vedellä ja sitten kostutettu pala yrttien päälle niin että niitä tarttuu pintaan.

Näitähän voi maustaa ihan millä vaan, vain mielikuvitus on rajana. Yksi vaihtoehto olisi tietysti myös tuore persilja tai rosmariini ja granaattiomenan siemeniä "palloiksi" 

Hieman siis samanlainen, kun muutamia vuosia vanha kuva mokkaruudusta. Nyt vaan sitten briejuustoa

Meetwursti-kuuset olivat taas joku Facebook löytö. Coctail-kurkku, taiteltuja metwurstiviipaleita ja latvaan juustotähti. 

Täään on kynttilänsytyttämispäivä, sehän sopii, aion sytyttää kolme adventtikynttilää, mutta on myös Apina-päivä. En ole aikoihin käynyt Korkeasaaressa, minulla on hieman ristiriitainen suhtautuminen eläintarhoihin, mutta Korkeasaaressa tehdään kyllä oikeasti hyvää lajien säilymisen kannalta. Voi kunpa heillä vaan olisi paremmat, tai ainakin suuremmat, tilat eläimille. Tuo saari on vaan sen kokoinen kun on.

Syttyykö teillä tänään kynttilöitä?

Sankta Lucia

 Hyvää Lucian-päivää. 

Kirkkonummelaisilla on viime aikoina mennyt hyvin, kun maamme Luciaa on äänestetty. Tänäkin vuonna, kuten viime vuonnakin, Lucia tulee Kirkkonummelta. Hän on 21 vuotias Alexandra Lindqvist. Nähtäväksi jää, saako Folkhälsan tänä vuonna yhtä paljon rahaa kerättyä, epäilen että viime vuoden ennätys jää voimaan. Hyvään tarkoitukseen rahat kuitenkin menevät, joten toivotaan, että tänäkin vuonna keräys saa näkyvyyttä. Rahat kohdistetaan haastavissa elämäntilanteissa oleville lapsiperheille.

Lucian kruunajaiset ovat tänään kello 17. Helsingin tuomiokirkossa, sen jälkeen, noin kello 18.00 hän laskeutuu Tuomiokirkon portaita ja sen jälkeen kulkue jatkaa matkaansa Aleksanterinkadulta Manskulle, edelleen Pohjois Espalle ja Unioninkadun kautta takaisin Senaatintorille. Tapahtumaa voi seurata myös Areenalta tai Yle Fem:lta. 

Kuva: Folkhälsan

 Lucianpäivän kunniaksi jaan Helena Lythin blogista toisenkin idean. Hän oli tehnyt vessapaperirullista munakuppeja ja koristellut niistä kokonaisen luciakulkueen. 

Kuva Helena Lythin blogi

Idea on hauska, harmi etteivät lapsukaiset asu kotona, voisin vaikka muuten toteuttaakin! Jouluna harvemmin syömme kananmunia, mutta jos pääsiäiseksi tekisi "pupuja"? Tai voihan nuo rullat vaikka teipata washi-teipillä, sitä taatusti löytyy jouluisenakin!

Tänään on sekä kaakao-päivä että piparkakun koristelu-päivä. Viime vuoden HS:n piparikisan voitti Linnea Weckström upealla "Stockan ikkuna" teoksellaan. 

Koristellaanko teillä piparkakkuja vai ihan koko piparitalo?