10 kuvaa kesään

Tämä on kesäystävilleni!

Minähän en odota joulua sen enmpää, joulu kun on vuoden ympäri. Mutta tiedän että on niitä jotka todellakin odottavat kesää. Ja kun jostakin blogista bongasin 10 kuvaa kesään haasteen niin ajattelin että miksi en toteuttaisi sitä täälläkin.

Idea oli että yhdestä ikkunasta piti kuvata maisemaa aina tiettynä päivänä ja kas kummaa, kun 10 kuvaa on otettu on taas kesä. Päivä on kuukauden viimeinen, sen päätin kun syyskuun 30:nä kuvasin puutarhaa. Mutta ikkunan läpi en kuvaa. Avaan tuon pihan puoleisen oven ja kuvaan siitä. Ja kymmentä kuvaa ei kyllä tarvita kesään, mutta pikkujouluihin (eli kavereiden kesken juhannus) on vajaa 10 kuvaa, joten menkööt.

Kun syyskuun viimeisenä kuvasin, huomasin pienen kukkasenkin pihalla, joten pieni yksityiskohtakuvakin tulee satten kaupan päälle. Ihan siksi että tahdoin todistaa että vielä on kesä, kunhan katsoo tarkemmin kuin kuukausi sitten

Ja tästä tämä siis lähtee. 9 kuvaa vielä ja taas on kuuma

Pinkkiä

Maailma muuttui pinkiksi!

Lokakuu on roosa kuukausi, eli rintayöpätitoisuuden kuukausi. Käytännössähän tämä ei tarkoita että kipaistaan kauppaan ostamaan Roosa Nauha Pirkka ruusuja, vaikka ei siitäkään tietysti haittaa ole. Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin muistaa tutkia ne rinnat siellä kotona. Juu, tiedetään, on niin paljon muutakin tärkeää, mutta oikeastaan tähän ei mene montaa minuttia kun tekee sen samalla kun käy suihkussa. Nauttii sitten siitä suihkusta pari minuttia kauemmin. Hyvällä omallatunnolla.

Maassamme sairastuu vajaa 5000 ihmistä rintasyöpään vuosittain, heistä lähes kaikki ovat naisia. Jos siihen aamumeikkiin menee 10 minuttia ja hiuksiin 5, niin ei kai se pari minuttia terveydelle kerran kuukaudessa ole kovin paljon vaadittu? Ja sen jälkeen voi palkita itsensä vaikkapa Lumenen Roosa nauha tuotteilla. Tai jollakin muulla mieluisalla, minulla se on kupillinen Lumoava mustikkaglögiä tänään, suihkun jälkeen. Sain nimittäin ihanan lahjan tänään herttaiselta Luckylta, tuota ihanuutta olisin kyllä hoitanut ilman lahjuksiakin. Luckylla ei muuten ollut yhtään kyhmyä tunnettavissa, lokakuun tarkastus tehty!

Syyskuun haasteeseen vastanneiden kesken arvottiin pieni lahja. Voittaja oli Lilli! Kiitos maistuvasta reseptistä, toivottavasti omenahillokin oli mieluisaa.

Kyhmytöntä lokakuuta kaikille!

Omenoita

Syyskuun viimeinen päivä.

On siis aika julkaista toinenkin omenaresepti joka tuli haasteen tuloksena. Kiitos!

Huomaa että talvi tekee tuloaan, sillä lempikaupassani on jo jouluvalot esillä, samoin kaikenlaiset ihanat lyhdyt. Sormia syyhysi, mutta pidin pääni enkä ostanut lyhtyä. En lupaa että olen yhtä reipas esin kerralla, olen nimittäin selvästikin rakastunut lyhtyyn.

Joululahjojakin olen jo ostanut, jonkinverran. Ihan siksi että "halvalla sai" ja siksi etten todellakaan aio joulukuussa tungeksia kaupoissa kuuntelemassa Crosbyn White Christmasia hisseissä, hien virratessa ja stressikäyrän noustessa logaritmisesti. Joululauluja kuuluu kuunnella kotisohvalla, tai autossa pikkusiskon kanssa syyskuussa, glögiä maistellen, kynttilöiden loistaessa pöydällä.

Palataan nyt kuitenkin omenareseptiin ennen kuin tämä muuttuu lumisateeksi ja lahjapaperin rapinaksi.

Murea omenapiirkka

100 g laktoositonta voita

1 dl sokeria

2½ dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

1 vajaa tl ruokasoodaa

1 dl laktoositonta kuohukermaa

Täyte:
5 omenaa paloina
30 g voita
1-2 tl kanelia
½ dl sokeria

Vatkaa voi ja sokeri. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lopuksi kerma. Siirrä taikina kylmään lepäämään.

Sulata voi kattilassa, lisää sokeri ja kaneli sekä omenalohkot. Keitä hiljakseltaan kunnes neste on haihtunut ja omenat ovat pehmeitä.

Voitele ja korppujauhota pieni piiravuoka (n20 cm). Levitä n 2/3 taikinasta pohjalle ja reunoille. Päälle omenasose. Muotoile lopputaikinasta kansi. Paista 225 C asteessa noin 20 min. 

Kuulema tämä pitäisi tarjoilla haaleana vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa. Ehkäpäse ensi kerralla ehtii jäähtyä? Nyt loppui kesken...

Aurinkoisesta Naantalista

Syyskuu lähestyy loppuaan.

Luontokin alkaa selvästi valmistautua talven tuloon, ja minun pitäisi vielä ehtiä pihalle istuttamaan tulppaanisipulit jotka tuli ostettua. Saa sitten keväällä ihailla niiden loistoa. Ainakin toivon niin.

Blogihaasteeseenkin on tullut yksi vastus, kiitos Lilli!

Koska Lilli asuu Naanatalissa ja sain siellä ollessani työkaverilta omenoita oli ihan pakko antaa piirakalle uusi nimi:

Naantalin omenapiirkka

200 g laktoositonta voita

1½ dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1 kananmuna

3/4 dl laktoositonta maitojuomaa

Sekoita kaikki aineet keskenään. Kaada piirakkavuokaan. Leikkaa päälle omenaa ja ripottele pinnalle vielä kanelia ja sokeria. Paista 200 asteessa n. 25 min. Nautitaan esim. Valion vanha najan vaniljakastikkeen kera.

Joulu tulee postilaatikkoon

Joulu tulee aina vaan aiemmin.

Viime viikolla postilaatikosta putkahti "joulukirjaluettelo". Kirjastosta bongasin jo pari viikkoa sitten joulukeittokirjan. Ja kirjakaupassa oli ihana jouluteemainen kirja myynnissä.

Eilen löytyi laatikosta "tilaa nyt joululehdet edullisesti"- mainoskirje. Säästäisin kokonaista 1,90 jos tilaisin ne ennakkoon. Ja samalla osallistuisin johonkin arvontaan jossa voisin voittaa telkkarin. Olisivat nyt edes arponeet matkan Joulupukin pajalle. Ongelma on että olen ollut suhteellisen pettynyt noihin lehtiin viime vuosina. Taidan tänä vuonna satsata johonkin naapurimaan lehteen. Tai pyytää että joku, esim Jönköpingissä käyvä, ostaa sellaisen naapurimaasta. Saa varmaan edullisemmin. Ja nopeammin.

Mutta on niitä ihan hauskojakin jouluun liittyviä mainoksia jo tullut. Tämä jo kesäkuussa. Löysin sen kun tein joulukalenteria. Tästä se joulun odotus lähtee!

Syyskuun haaste

Sain työkaverilta pussillisen omenoita!

Täällä on siis keksitty omenoille käyttöä ihan tosissaan ja siitähän se ajatus sitten lähti, kuten Tikkurilan mainoksessa: Syyskuun haaste!

Tehtävänäsi on siis kertoa mikä on sinun omenaherkkusi! Vaikka minullakaan ei omaa omenapuuta ole josta saisi käyttökelpoista satoa, niin tähän aikaan vuodesta voi varmaan omenoida saada ihan pyytämällä kauniisti tai ainakin hyvin edullisesti. Siispä inspiroidaan toisiamme käyttämään näitä syksyn herkkuja!

Kerro minulle lempireseptisi, tai linkitä se esimerkiksi kommenttikenttään. Katsotaan mitä kaikkea ihanaa omenoista voikaan saada aikaiseksi. 

Uusi ääni

Kympin uutiset ovat ne kaikkein parhaat.

Ensinnäkin ne tulevat sellaiseen aikaan että yleensä ehdin katsomaan niitä. Ja toinen, hyvin tärkeä seikka on että heillä on yleensä lähetyksessä myös "kivoja" uutisia. Minusta ainakin on äärettömän mukavaa että kaikkien Syyriakriisien, maastopalojen ja maanjäristysten keskellä on muutakin tietoa kuin se että Putin ja Obama kinastelevat. Kuten eilen. Ääritärkeä uutinen minulle, mutta ehkäpä nyt ei maailmanhistorian kannalta niin merkittävä: Mika Akkanen tulee jatkossa julistamaan Joulurauhan.

Akkanen on Turun kaupungin protokollapäällikkö. Mitä sellainen tekee muulloin kuin jouluaattona on minulle mysteeri, mutta oikeastaan eipä sillä ole merkitystä. Pääasia on että hän aattona seisoo Brinkkalan talon parvekkeella ja julistaa joulurauhan.

Joulurauhahan on julistettu 1300-luvulta lähtien, vuodesta 1888 Brinkkalan parvekkeelta. Nykyistä kaavaa on noudatettu vuodesta 1903. Muutamia poikkeuksiakin on vuosien varrella ollut. Joulurauhaa ei julistettu isovihan aikana 1712-1721. Mahdollinen katko oli myös 1809-1815, syytä en tiedä. Miliisilakko keskeytti perinteen vuodeksi 1917 ja ilmapommitusten pelossa julistus jäi kuulematta 1939.

Ja koska netistä löytyy vaikka mitä hauskaa tietoa, Paavo Heinonen julisti joulurauhan 18 kertaa, katsotaan rikkooko Akkanen sen ennätyksen.

"Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa."