Pääsiäinen tuli vietettyä asuntoautossa.
Päätin, enemmän tai vähemmän hetken mielijohteesta, että lähtisimme etsimään kevättä Ahvenenmaalta pääsiäisenä. En ollut ainut, joka oli tämän loistavan idean keksinyt, siispä emme päässeet kiertämään saarelta saarelle, kuten viimeksi, sillä lossipaikkoja ei ollut saatavilla niin että ehtisin töihin ajoissa. Siispä lähdeimme yölautalla perjantai-iltana Maarianhaminaan ja olimme sitten parisen päivää kiertämässä pääsaarta.
|
Jäätä |
Ei se kevät ihan vielä ollut vallannut koko Ahvenanmaata.
Koska mieheni oli mukana, oli meillä taas hieman eri lähtökohta mikä olisi matkan tarkoitus. Herran ajatus kun on aina: geokätköily. Minä taas halusin nauttia keväästä, valokuvata hieman ja nähdä hieman nähtävyyksiä. Onneksi nämä kaksi asiaa pystyy yhdistämään.
|
Pommern
|
Monet kätköthän sijaitsevat nähtävyyksien lähellä ja Ahvenanmaalla oli mahdollista etsiä myös "bingokätkö" jossa piti saada viisi nähtävyyttä "riviin". Siinäpä sitten yksi kätkö, jossa pystyimme yhdistämään molempien toiveet.
|
Bomarsundin linnoituksen raunioita |
Viimeksi meillä oli koiristamme sheltit mukana, toinen heistä on jo poissa ja Wendykin on jo sen verran vanha, ettei tuntunut oikein järkevältä ottaa häntä pitkälle automatkalle mukaan. Siispä vanhin ja nuorin koiristamme meni partiolaisen luokse hoitoon. Äiti ja tytär lähtivät sitten matkaan mukaan, päästiinpä sitten totuttamaan heidätkin asuntoautoiluun.
|
Kida ja Penny
|
Areenalta olen katsonut Myrskyluodon Maijasta muutaman jakson, pitäisi varmaan yrittää päästä loppuun saakka, varsinkin nyt, kun satuin Maria Lovisa Mickelsdotterin syntymäkodinkin näkemään. Kuten totesin, geokätköilyssä voi yhdistää nähtävyydet ja kätköilyn, tuskinpa tätä taloa olisi tullut ihmeteltyä ilman että herra halusi hakea kätkön lähettyviltä. Itse Myrskyluodolle eli Väderskäriin emme lähteneet, sinne pitää retki suunnitella hieman paremmin.
|
Maijan syntymäkoti |
Ensimmäinen päivä meni kyllä aika pitkälti ajellessa purkilta toiselle, mutta ehdin nyt sentään kevättä ihailemaan
|
Sinivuokkoja
|
Näimme merikotkan todella läheltä, jäin suu auki ihmettelemään moista näkyä ja unohdin ihan kuvata. Olisihan minulla nyt sentään ollut puhelin kädessä, mutta aivot eivät vaan toimineet.
|
Maisema |
Paremmin olin sitten hereillä, kun eräästä rannasta bongasin mustakurkku-uikkuja. Yksi unelma taas toteutunut kun näin sellaisia, tosin olin aina ajatellut että olisin melomassa kun näkisin ne. Kelpasivat ne toki näinkin.
|
Uikut |
Illan pimetessä herra vei auton jonnekin parkkiin, olin niin väsynyt, yöunet jäivät aika katkonaisiksi, etten edes välittänyt minne menimme, halusin vaan nukkua. Aikamoinen yllätys oli sitten herätä tällaiseen maisemaan.
|
Bomarsundin raunioalue |
Koska vielä ei ollut turistisesonki, saimme nauttia maisemista ihan kaksistaan. Aika uskomattoman hienoa.
|
Yksityiskohta |
Nikolai I käskystä linnoituksen rakentaminen aloitettiin, ymmärtääkseni sitä ei koskaan saatu ihan valmiiksi.
|
Raunioita
|
Kun nyt Ahvenanmaalla oltiin, pitihän meidän nyt edes yksi lauttamatka tehdä. Tuli niitä muutama tehtyä, kävimme Vårdässä ja Simskälassa.
|
Lossi tulossa |
Nähtävyydet rajoittuivat muutamaan kirkkoon ja kasaan kätköjä. Maisemat ovat kuitenkin upeita kun tuolla ajelee.
Jotenkin on kaunista, miten tuolla saarilla vanhat muistomerkit kerätään jonnekin nurkkaan omaksi muistomerkkien hautuumaaksi
|
Ruostumassa |
Yksi päivän tavoitteista oli etsiä Ahvenanmaan vanhin aktiivinen kätkö. Se sijaitsee yhdellä Ahvenenmaan korkeimmista kohdista, joten hieman epäilin miten polveni kestää kiipeilyä. Onneksi paikan päälle meni hyvin merkitty polku ja jyrkimpiin kohtiin oli pistetty kiviä porrasaskelmiksi.
|
Kiviä |
Muutenkin koko alue oli upeaa jääkauden kivimuodostelmaa pirunpeltoineen, joten todella näkemisen arvoinen paikka tuokin.
Matkan varrella näimme teeren, tosin en taaskaan ehtinyt saamaan kameraa laukaisuvalmiiksi.
|
Maisema |
Sunnuntain auringonlasku oli upea, ehdin sitäkin ihailemaan.
Maanantaina kotiinlähtö oli puoliltapäivin, joten kovinkaan paljon emme ehtineet maisemia ihmettelemään. Kiertelimme keskustaa koirien kanssa, saivat nekin hieman enemmän jaloitella ennen laivamatkaa.
|
Julius Sundblom ja kossupullo |
Julius Sundblomin patsaan kädessä oli kovinkin kotimainen tuote, mikä oli herran suhtautuminen pohjanmaalaiseen perinnetuotteeseen, sitä en tiedä, mutta joku oli katsonut asiakseen hieman modernisoida patsasta.
|
Maarianhamina |
Mielenkiintoinen matka jo senkin takia että lähes kaikki paikat ovat vielä kiinni. Kastelholman linnaa ihailimme ulkopuolelta, ruoan valmistin joka ilta autossa, kun ei löytynyt ravintoloita matkan varrelta, Maarianhaminassa ehkä olisi ollut joku paikka avoinna, mutta tienvarsipaikat olivat vielä kiinni.
Minulta jäi muuten matkakuvahaaste kesken, joten olkoot tämä nyt samalla haastekohta 5/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti