Sateenkaaresta punaiseksi

Kerroinkin eilen etteivät sateenkaarimansikkani suostuneet kasvamaan.

Olen suoraan sanottuna hieman pettynyt siementen laatuun, mutta mitä sitä suremaan. En minä lotossakaan koskaan voita, joten jos itävyys on 80% niin minun siemeneni olivat siitä 20% kasasta. Tästä syystä en viitsi myöskään arvailla mitkä pingispallot lottokone aikoaa kauhota esille lauantaina, joku hieman parempi ennustaja saakoot sen 12,7 miljoonaa. Ja ennen kuin innostutte liikaa: siskoni on varannut sen! Koska hän on  ehtinyt suorittamaan Punurmion kurssin on minulle mysteeri, mutta eipä tuo Punurmio kovin pätevän oloinen opettaja ollut. Nähtäväksi jää oliko siskoni hyvä oppilas! 

Jos minun mielipiteitäni kuitenkin kaipaatte, voin ilomielin täyttää yhden ruudukon. 100% takuu ettei yksikään niistä numeroista osu arvontakoneen kauhaan. Minusta olisi reilua että Veikkaus lahjoittaisi minulle rahani takaisin jos joskus vahingossa lottoan, jonkinlainen lohdutuspalkinto siitä että on täysin lahjaton numeroiden arvaamisessa. Mutta jos minä arvon ne 7 varmaa numeroa teille niin paraneehan teidän mahdollisuutenne tietysti, kun on vain 32 numeroa jäljellä. 

Tänään kävin hankkimassa äidille äitienpäivälahjan ja samalla satuin näkemään Toscana nimisiä mansikoita! Ja ne kuvan kukat! Kauniin punaisia.

Kuvan lähde ja tietoa palkinnosta

Kyseinen mansikkalajike on pari vuotta sitten voittanut palkinnon parhaimpana ulkokasvina. Ja mikä parasta, marjoja kuulema voi tulla jopa kilon verran yhdestä taimesta! Minulla niitä nyt tuskin tulee niin paljon, sillä tungin kaikki kuusi taimeani samaan ampeliin, mutta siirrän niitä sitten tarvittaessa ruukkuihin. Maltan tuskin odottaa että nuo aloittavat kukintansa. 

Olotila on melkein kuin lottovoittajalla kun löysin nuo! Ja amppelikin oli aika suloinen, joskin sitä markkinoitiin kukkakuvioisena. Minusta tuo on sydän, mutta kelpaa se minulle tällaisenakin. Varsinkin kun oli alelaarissa. Taas säästyi hurjasti rahaa!