Piirtämään!

Naapuriman ihmekauppa julkaisi uuden kuvastonsa.

Mieheni ei voi sietää kyseistä kauppaa, minä taas en ikinä pääse sieltä pois ilman ostoksia ja aikaakin saisin kulumaan siellä loputtomasti. Ja mitä tulee laatuun: hyvin nuo tavaramme ovat kestäneet. Toki tunustan etteivät kirjahyllyt ehkä kestä ihan 1500 kiloa hyllyä kohti, mutta hyvin tuo kirjahyllymme on kirjat pitänyt paikoillaan. Hinta-laatusuhde on minusta aivan loistava kaupassa. Samantyyppinen kirjahylly maksoi "laatukaupassa" melkein tuplasti enemmän ja palasina sekin toimitettiin. Ja koska tuo Billy on edelleen kasassa, en ymmärrä miksi se kaksinkertainen hinta tekisi siitä toisesta paremman.

Reilun viikon kuluttua taidan sitten pakottaa herran naapurimaan ihmekauppaan. Mikäli vaan jotenkin ehdin opiskelultani. Sattuu nimittäin osumaan kouluviikonloppu samalle viikonlopulle kuin IKEAn "Koko perheen koti" viikonloppu.

Ikeassa on piirustuskilpailu23-25.8. Jokainen osallistunut lapsi saa Söt Barnslig-pehmolelun kiitokseksi osallistumisesta. Se nyt on sivuseikka, mutta jokaisesta piirrustuksesta lahjoitetaan euro Hope ry:lle. Siis euro. Minusta ihan kiitettävä lahjoitus jostakin johon ei liity ostopakkoa vaan saa vielä lahjankin lapselle. Jatkuvastihan kaupassa on näitä: Jokaisesta myydystä kahdenkympin turhakkeesta lahjoitamme 2 c valitsemaamme hyväntekeväisyyslaitokselle. Nyt ei vaadita mitään muuta kuin hieman aikaa.

Itse asiassa myös alle 12 vuotiaille tarjotaan samaisena viikonloppuna ilmainen ateria ravintolassa. Ja tarjolla on ilmapalloja ja kasvomaalausta. Sitä ei tarina kerro olisiko iskälle "ajetaan kovaa ympäri radalla"-nurkkaus virvokkeineen. Pitihän tämä olla "koko perheen" tapahtuma. Minulle riittää se että pääsen kiertelemään käytävillä,

Joten jos vaan ehdin, lähdemme piirtämään...ja ihan vaan katselemaan! Luultavasti kauppaan jää hieman enemmän kuin se euro, mutta se on sivuseikka.

Narinaa

Lasten harrastukset alkavat taas.

Se tarkoittaa myös että on aika hankkia koko värisuora erilaisia lisenssejä. Pitää olla sininen kortti ja vihreä kortti, kilpailulisenssiä ja muuten vaan vakuutuslisenssi. Ja luonnollisesti jokaisella yhdistyksellä on oma korttinsa johon yleensä liittyy vakuutus.

Kaikilla ei edes ole olemassa vakuutuksetonta vaihtoehtoa. Kun lapsella on "kaiken kattava" oma vakuutus tuntuu hieman turhauttavalta maksaa ylimääräinen vakuutuksellinen lisenssimaksu. Sen kylkiäisenä saa toki yleensä kotiin lehden tai parhaimmillaan kaksikin, joita kukaan ei lue vaan saan kantaa ne paperinkeräykseen kun kyllästyn katsomaan niitä eteisen pöydällä.

Ymmärrän toki vakuutuksen tärkeyden harrastaessa, mutta niillä yhdistyksillä joilla tuo vakuutukseton vaihtoehto on olemassa, en oikein ymmärrä ideaa. Esimerkiksi Blue Card ilman vakuutusta maksaa 51 e. Sillä saa kotiin kannettuna Uinti lehden 5 kertaa vuodessa. Jos en halua lehteä, mitäköhän se pelkkä lisenssi maksaisi? Minusta tämä on siis hieman luonnonvarojen tuhlaamista, saan lehden jota en halua ja maksan siitä. Paperitonta vaihtoehtoa ei ole olemassa. Ja sama periaate on lähes kaikissa lajeissa: pakkomyydään muutamilla kymmenillä euroilla lehti. Vuositasolla nuo "tilausmaksu" on aikamoinen ja paperijätteen kasa mahtava. Huomattavasti mielummin ostan esimerkiksi kasan joulukalenterita samalla summalla.

Olisipa loistavaa kun voisin netistä tilata "urheilulisenssin"

Siirtyisin osoitteeseen www.lapseniharrastaatosissaan.fi ja rastittaisin kaikki ne lajiliitot johon lapseni haluaa kuulua.

Seuraavaksi siirtyisin kohtaan vakuutukset ja saisin jonkinlaisen "yleisvakuutuksen" hankittua jostakin myötämielisestä vakuutusyhtiöstä joka kattaisi vakuutuksen valitsemilleni lajeille. Tai vaihtoehtoisesti ilmoittaisin lapseni oman vakuutuksen numeron. Ja jos lapseni päättäisi harrastaa korkeariskistä lajia, tyyliin uimahyppy 27 metristä, saisin ilmoituksen että on lunastettava lisävakuutus. Ja kone taas siirtäisi minut oikean kaavakkeen kohdalle.

Seuraavaksi siirtyisin kohtaan "lehtitilaukset" ja rastittaisin ne lehdet jotka haluan kotiin. Montaa rastia ei varmaan sihen kohtaan tulisi, mutta säästyisipähän edes muutama paperipuu hakkuulta.

Lopuksi saisin ilmoituksen: lapsesi on nyt aika monen eri liiton jäsen, siirry kohtaan maksut ja lunasta itsellsei linkki josta voit printata jäsenkorttisi.

Ja nyt en siis puhu kerhojen jäsenmaksuista, ne ovat asia erikseen, puhun todellakin vain ja ainoastaan noista harrastamis- / kilpailuluvista.

Kun on kiire

Eilen oli taas herralla työmatka.

Illaksi kotiin, taitaa olla kotimaisen lentoyhtiön iskulause muutaman vuoden takaa. Sehän oli toki suunnitelma, kunnes lennonjohtajat tekivät pikkuisen ulosmarssin. Niinpä herra jäi EU:n ulkopuolelle odottamaan. Eihän siinä sinäänsä mitään mutta kun oli taas tullut luvattua lapsille kyytejä sinne, tänne ja tonne. Samalla kun piti ruokaakin tehdä. Olisivat voineet marssia keittiööni, tai edes kuskausavuksi, niin ei olisi haitannut yhtään. tuo herran pidentynyt matka, nyt meni suunnitelma uusiksi, ohjelmassa oli nimittäin kaalilaatiko.

Kaalilaatikkoon pitää ruskistaa kaalit. Just joo. Ihan niin kuin sellaiseen olisi aikaa. Ja samalla se iski, kuin salamat illalla taivaalta: olen jostakin joskus lukenut miten oikaistaan mutkissa. Nyt oli aika testata sitäkin! Kaalilaatikko uunikuntoon alta aikayksikön ja sitten kuskiksi.

Nopeampi kaalilaatikko

reilu kilo keräkaalia
2 dl puuroriisiä
6 dl vettä
1 kasvisliemikutio
1 pienehkö sipuli
1 porkkana
400 g jauhelihaa
½ dl siiappia
3 rkl meiramia

Kiehauta liemikuutiolla maustettu vesi ja lisää riisit kiehuvaan veteen. Suikaloi kaali, sipuli, paloittele porkkana ja lisää ne kattilaan kiehumaan riisin kanssa. Lisää jauheliha nokareina kattilaan. Kun riisi on kypsää, lisää mausteet ja kaada sekoitettu seos uunivuokaan. Paista 175 asteessa tunti.

Jälkiruokaa

En ole vuosiin tehnyt marjakiisseliä.

Oikeastaan en tiedä miksi tämä herkku on jäänyt pois ruokalistaltamme, se nyt vaan on jostakin syystä unohtunut. Nyt ihanat naapurimme toivat litran viinimarjoja, joten päätin tehdä kiisseliä pitkästä aikaa. Sen tekeminen kun on helppoa ja nopeaa.


Ja lapset tykkäävät, varsinkin jos saavat vielä hieman kermavaahtoa päälle.

Viinimarjakiisseli

1 l viinimarjoja
½ l vettä
2 dl sokeria
3 rkl perunajauhoja
½ dl vettä

Kaada peratut marjat kattilaan ja lisää sen verran vettä että marjat peittyvät. Kiehauta marjat ja lisää sokeri. Odota että sokeri sulaa. Sekoita perunajauhot veteen ja kaada seos kiehuvaan marjaseokseen jota sekoitat!
Kaada kiisseli tarjoiluastiaan ja anna jäähtyä.

Iltapalaa

Kesä lähenee loppuaan.

Leirit on leireilty ja omakin lomani veti viimeisen huokauksensa tänään. Viikonlopun voin toki vielä oleskella, mutta maanantaina alkaa taas arki. Tässä lomailussa on tietysti se hyvä puoli että olemme voiton puolella, joulu on tuloillaan, ihan tosissaan! Jouluaakkoset olen jo tälle vuodella "määritellyt" mutta ajattelin palata siihen lähempänä joulua, kaikki ehkä eivät oikein vielä jaksa täysillä heittäytyä joulun ihmeelliseen aikaan. Varsinkin kun taas ollaan luvattu helteitä.

Mutta joulun värimaailma on selvästi nyt iskenyt tajuntaani ja luultavasti uimarinkin. Kaupassa nimittäin hän ilmoitti: avocadoa ja katkarapuja! Ihan sama ajatus minulla, mutta avokadoja oli tasan kaksi kappaletta saksalaisten ihmepuodissa ja niistä vain toinen oli syömäkelpoinen, joten tyydyin suunnitelmaan b, eli mitä kotoota löytyy:

Kevyet katkarapuvoileivät

2 tomaattia

pieni nippu lehtipersiljaa
1 pienehkö sipuli

3 valkosipulinkynttä

500 g kuorittuja katkarapuja

voita

suolaa

mustapippuria

4 leipäviipaletta

Kuori ja pilko sipulit, kuutioi tomaatit ja silppua persilja. Kuullota sipulit voissa ja lisää tomaatit ja persilja. Anna nesteen kiehua pois. Lisää katkaravut ja mausteet ja pistä leivät paahtimeen. Voitele paahdetut leivät ja leikkaa kolmioiksi. Päälle kuumaa katkarapuseosta.  

Kuppi teetä

Ystäväni kävi teekupposella ja toi samalla tuliaisia!

Aivan ihanan chutneyn lisäksi pussillisen teepusseja. Tai kääreitä vai mitä nuo virallisesti ovatkaan. Askarteluvälineitä!

Nyt voimme sitten tehdä joulukortteja, joskin epäilen että tuskinpa tuollaisia kortteja teemme tänä vuonna. Tai mistä sitä ikinä tietää.

Tämän joulun lahjaprojektiin tarvitsen Jacky makupalapurkkeja tai muita sen tyyppisiä purnukoita. Ainakin luulen että olen päättänyt mikä on tämän vuoden joululahja jonka lapset saavat toteuttaa. Nähtäväksi jää toteuttavatko. Ja taisin päättää myös mitä itse teen joululahjaksi. Koesatsi pitää varmaan lähiakoina tehdä, että voi sitten jouluksi tehdä enemmän.

Huomaa että olen lomaillut yksin tämän viikon, olen viettänyt joulua täällä kotona. Löysin mm. pari uutta joululaulua netissä seikkaillessani. Ja joululevyn jonka varmaan tilaan jouluksi. Joululauluja siis kuunneltu samalla kun olen puuhastellut kaikenlaista jouluista. Julistan joulukauden virallisesti avatuksi!

Pestopiirakka

Partiolainen rakastaa pestoa.

Itse en nyt ole ihan vakuuttunut peston ihanuudesta, mutta sitä nykyään löytyy jääkaapista. Aina. Luistelijana neiti kertoi ystävänsä eväsboksista löytyvän "maailman ihanimpaa pestopastaa". Meidän eväsboksissa ei ikinä ollut mitään joka pääsisi edes lähelle tätä ihmettä. Lopuksi annoin periksi ja soitin "luisteluäidille" ja kysyin tätä ihmereseptiä. Hän naurahti ja kysyi haluanko pidemmän vaiko helpomman reseptin. Päädyin siihen pidempään. 

"Käy kaupassa, osta purkki Barilla (se on se pitkä versio, helpossa ei merkillä väliä) pestoa. Keitä pastaa. Sekoita aineet keskenään. Valmis"

Ruoho (tai ehkäpä sitten pesto) on vihreämpää aidan toisella puolella, väitti luisteluäiti. 

Koska pestoa siis nykyään löytyy jääkaapista, päätin tehdä piirakan uimarin luokkakaverin äidin reseptin mukaan. 

Vuohenjuustopiirakka

Piirakkataikina (pakastealtaastakin löytyy)
½ purkillista pestoa
150 g tuorevuohenjuustoa (chèvre)
4 tomaattia

suolaa
mustapippuria

1 rkl balsamicoa
½ tl hunajaa
tuoreita basilikan lehtiä

Levitä taikina piirakkavuokaan. Läämitä uuni 225 asteeseen ja anna taikinan sillä aikaa levätä jääkaapissa. Esipaista piirakkaa n 10 min (suojaa reunoja foliosuikaleilla tarvittaessa). 

Levitä pohjalle pestoa sekä tuorejuusto. Levitä tomaattiviipaleita juuston päälle. Sekoita balsamicoon hiukan hunajaa. Mausta suolalla ja pippurilla sekä balsamicolla. Paista 225 asteessa n. 20 min. Koristele basilikanlehdillä. Ripottele pinnalle basilikanlehtiä.