Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 22. lokakuuta 2023

Loimu

 Aloitimme maistelumme perinteisesti Loimulla!

Tämän vuoden pullo oli rusehtava, ei kaikkein kaunein pullo minusta, mutta perinteisen muotoinen, joten siinä mielessä tuttu ja turvallinen. Vihreät lehdet pullossa erottuvat todella huonosti, kuvassa ne näkyvät paljon paremmin. 



"Tummanpunainen, luumuinen, mustaherukkainen, taatelinen, hennon joulumausteinen, kevyen minttuinen" kertoo Alkon sivut tuotteesta. 

Viinimarjojen kirpeys löytyi heti mausta, jälkimaku oli pehmeä ja makea, varmaan sitten ne taatelit ja luumut? Minttua en kyllä itse, onneksi, löytänyt, minusta se ei kuulu glögiin, eikä kyllä muutkaan raatilaiset maininneet minttua. Eikä kyllä pullon kyljessäkään mainita minttua. 

Hieman vaikeaa meillä oli kuvailla makua, kun maistelimme, mutta perinteiseksi glögiksi ihan hyvää, ei mitenkään kovin kummoinen, mutta ihan hyvä, oli tuomiomme. 

Siispä kolme joulukuusta, ihan ok tuomio. 





1 kommentti:

  1. olipas maanlähein väri.ei tule oikein jouluista mieltä.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...