Suosittelen

Blogi on jäänyt heitteille.

Kuten niin moni muukin asia, kun on ollut olevinaan liian kiire. Siksi olin erittäin iloinen, kun ystäväni kutusi viettämään talvista iltaa Kuuttilaan. 

Kuuttila on ollut "to do"-listallani, mutta enpä ole saanut tätäkään vuoden aikana hoidettua, mutta nyt oli riittävän hyvä syy tutustua baariin 

Kuuttila sijaitsee tutussa ympäristössä, opiskeluaikoina tuli Sörnäisten asemalta käveltyä Hämeentie 57:ään aika monta kertaa aika monen vuoden ajan, joten Sörnäisten kadut tulivat muutenkin tutuiksi. Myös  Vilhonvuorenkatu 7 ohi tuli käveltyä useampaan kertaan, en vaan kuollakseni muista mikä tuossa nurkassa oli silloin. Joku kauppa? 

Nyt tuossa kuitenkin on "olohuone" eli Kuuttila Bar. 

Tänä talvena sää on ollut täällä etelässä vähintäänkin vaihtelevaa, lunta, loskaa, jäätä, lunta... Siitäkin huolimatta, että sää oli heittänyt plussan puolelle ja jäätä ja loskaa riitti, Kuuttila toivotti tervetulleeksi.

Sisällä ihailin sitten heti baaritiskin takana olevaa peiliseinää. Aivan ihana mosaiikkityö! Ja ne värit. Wau!

Katsokaa nyt tätä!

Ystäväni oli varannut Kuuttilan yksityiskäyttöön kello 16-17, mutta meidän kanssamme baariin saapui pari koiranulkoiluttajaa, eipä he meitä häirinneet, me valtasimme sohvaryhmän ja he saivat istua baaritiskillä. 

Huomatkaa lattia, sekään ei ole ihan perusvinyylimatto, vaan ruudullinen laattalattia. 

Ystäväni oli myös käynyt hakemassa meille purtavaa, sydämellinen salaatti maistui ihanalle. 

Aikamoinen juhlapäytä katettiin ihan heti nenäni eteen. 

Esimerkiksi tämä "hopealautasella" tarjoiltu whiskey sour jouluisella twistillä ja ilman whiskeyä minulle, koska olin autolla mennyt juna-asemalle. 

Tunnustan, etten juurikaan baareissa käy, mutta tämä Karinan tarjoilema drinkki oli taideteos!En muista saaneeni tällaisia nenäni eteen aiemmin, vaikka joskus drinkkejä olen tilannutkin. 

Katsokaa nyt tuota sokerin kimallusta omeneviipaleen pinnassa. Kuin pieniä jääristalleja. 

Ysäväni siemennäkkileipä on muuten aivan ihanaa! Reseptin löydät täältä. Tätä tarjoiltiin pitkin iltaa muillekin vieraille ja hyvin tuntui maistuvan heillekin. 

Riimikin olisi ollut vapaaehtoinen maistamaan, mutta hänelle tarjoiltiin omia herkkuja. 

Baaririskillä oli esillä Talon Hörppy, jota en maistanut, ja HOT! Chiljallu.

Ystäväni ilmoitti, että hänen on maistettava onko chiliryyppy oikeasti hot, vaiko vaan olevinaan. Minä pisti lusikan kahvan lasiin ja siirsin tipan kielelleni. 

Se oli todella chilistä! Chilijallussa oli kuutta eri chiliä, kerrottiin. Minä olisin pärjännyt pienemmällä määrällä. Tosin en muutenkaan pidä jallusta, joten ei mitään hätää. Minulle kyllä riitti juotavaa tuolla ilman chiliäkin.

Jos juomissa oli ihmateltävää, niin ulkonäössä kuin makumaailmassa, niin niin oli myös baarissa itsessään. Joka paikassa ihania yksityiskohtia ja lämpimiä sävyjä. 

 

Ulkona vallitseva kostea ja kylmä sää katosi jonnekin piiloon, kun oli astunut tähän satuvaltakuntaan.Sitä oli pakattu lämpimään, iloiseen, ystävälliseen kuplaan, jonne ei arkisella tylsyydellä ollut mitään asiaa. 

Siirryimme maistamaan seuraavaa herkkua. Samalla kun minä ihmettelin säätä, Karina toi pöytäämme Talviset Margarithat. Passionhedelmäpohjaiset juomat, minun taas autoilijaystävällinen. Arvostin suuresti, ettei alkoholittomat juoman pyytäminen johtanut cokikseen tai samaan mocktailiin kerrasta toiseen, vaan minun juomani oli ulkonäöltään ja luultavasti makumaailmaltaankin ihan samanlainen kun ystäväni juoma.

Kaunis oli tämäkin juoma, lasin reunassa muuten hieman chiliä. Hauska yksityiskohta, juuri niin vähän chiliä, ettei suu palanut. 

Sivupöydän yksityiskohta. Niin yksinkertaista, niin kaunista

Baaritiskiä. Ja seinällä olevat chipsikorit. Jokainen pinta on hyödynnetty. 

Koska baari on yhtä yksityiskohtien bongausta, minun oli ihan pakko käydä naistenhuoneessa, tai siis unisex-huussissa. Melkein järkytyin. Baarin lämpimät sävyt katsoivat kokonaan ja tilalle tuli valkoinen toiletti. Poissa oli lämmin tunnelma, nyt mentiin kliinisellä valkoisella. Yksityiskohtia unohtamatta, 

Vaikka minusta huolehdittiin hyvin myös wc:n puolella, päätin palata äkkiä värikkääseen, lämpimään kuplaani. 

Heti oven ulkopuolella oli taas sama lämmin värikäs maailma odottamassa, ei se onneksi ollut kadonnut minnekään. 

Minulle oli tuotu pöytään uutta maisteltavaa. Ihan ihana juoma! Hieman Irish Coffeeta muistuttava, mutta ei sinne päinkään. Ja tällä ei ollut nimeä! Pääsin nimeämään tämän herkun!

Musta juoma, jonka pinnalla oli jääkerroksen, jäiden päällä petollisesti valkoista ainetta ja pinnassa muutamia ruskeita jyviä. Olinhan juuri katsonut ulos ikkunasta. Ei tälle muuta nimeä voinut antaa. Saanko esitellä: Finnish Winter.

Tästä tuli ehdoton suosikkini. Kiitos Karinalle kehittämisestä. Minulla ei ole aavistustakaan mitä tämä loistava tuote sisältää, mutta menkää Kuuttilaan ja maistakaa. Suosittelen. Sen saa myös alkoholittomana, kuten kuvan yksilö todistaa. 

Baaritiskiltä bongattua.

Päätimme iltamme kesäisellä kuohuviinidrinkillä. 

Kuuttila on pieni paikka. Viisitoista ihmistä tuonne kuulemma mahtuu sisälle, Meitä oli parhaimmillaan 9 sisällä, pohdin kyllä minne ne loput 6 olisi pistetty. 

No, varmaan onnistuisi, mutta näin oli vielä tilaa talvitakeillekin.

Kesällä tilaa onkin sitten paremmin, kun voi istua ulkona. Toki, olisihan sitä nytkin toki voinut istua ulkona, mutta sää ei oikein inspiroinut. 

Joulupukki oli pelaamassa seurapelinurkkauksen seinällä

Poiketkaa ihmeessä Kuuttilassa, jos ohi kuljette. Tai voihan sitä hieman pidemmältäkin tulla poikkeamaan. Sörnäisten asemalta ei ole pitkä matka. Jopa minä jaksan sen pätkän kävellä. 

Täytyy sanoa että ihan täydellinen ilta.

Juomat olivat hyviä ja iso plussa alkoholittomuudesta, joka ei ollut mitenkään haastavaa baarimikollemme. 

Paikan tunnelma oli ihana. Ja palvelu ystävällistä ja hymyilevää. 

Pakko tätä paikkaa on suositella! Ja antaa kaikki 5 joulukuusta!

Kiitos ystävälle joka "raahasi" minut ihmisten ilmoille. Ja paikalla olleille mukavasta seurasta! Sekä Kuuttilalle mukavasta illasta.