Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

lauantai 19. joulukuuta 2020

Saaristossa

 Lotta ja Pappa, he ovat todellakin julkkiksia!

Tiistaina kello 17.00 olisi mahdollista katsoa Jouluradion sivuilta #kuuluujouluun-konsertti. Papan ja Lotan joululauluja voi toki kuunnella päivittäin heidän Facebook sivultaan. Jos ette ole vielä tutustuneet Lottaan j Pappaansa, voitte lukea heistä Sana-lehden artikkelin

Minä leivon tänään saaristolaisleipää. Huomenna on miehelläni pukkikeikka naapuriin, turvavälejä kunnioittanen ja maski naamalla, mutta pitäähän pukin nyt käydä moikkaamassa pikkuisia. Samalla pukki saa viedä lahjat naapuriin. 

En muuten ole ainut joka leipoo saaristolaisleipää. Kaupassa oli tasan tarkkaan yksi paketti vehnäleseitä (olisin tarvinnut kaksi). Luomusta sain nähdä unta. Kaljamallasta hieman enemmän, mutta aika vähän sitäkin. Leipäsiirappi oli loppu, tavallista tummaa oli, en osaa sanoa miten nämä eroavat toisistaan. Oli siis pakko googlailla: leipäsiirapissa on mallasuutetta. No, pärjään ilman. 

Saaristolaisleipä

1 l piimää (tuottajalle kiitos-tuote) 
75 g hiivaa
3 dl siirappia
3 dl kaljamaltaita
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoja
1 rkl suolaa
10 dl vehnäjauhoja

 Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Sekoita piimän joukkoon siirappi ja hiiva. Lisää kuivat aineet koko ajan vaivaten. Anna taikinan nousta tunnin verran. 

Ja taikina kahteen litran vetoiseen vuokaan. 

Paista uunin alatasolla 175 asteessa 1,5 h. Valele leivät siirappivedellä ja anna olla uunissa vielä 30 min. 

Hovkonditorn sivustolla on myös leipäreseptejä, tämäkin kelpaisi lakto-ovo-vegaanisena. 

Saaristossa 2019


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...