Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Vettä vaan?

Netin ihmeellisestä maailmasta löytyy mitä kummallisinta tietoa.

Tällä kertaa vinkki koskee orkideoita. Sinäänsä olin jo Facebookissa lukenut kaverin sivuilta, että hän pitää orkideansa "tyhjissä ruukuissa", mutta en tullut kysyneeksi tarkempia ohjeita. Minulla nuo orkideat ovat voineet ihan hyvin, kun eräs koiristamme tuulettaa juuria vähän väliä.

Nämä perhosorkideat, joita harrastan, ovat äärettömän helppohoitoisia, mutta nyt siis tämä uusin vinkki, jonka Året Runt lehdestä löysin, on että kukkaset vaan asustelevat vesimaljakossa. Tosin, eipähän nuo luonnossakaan kovin kummoisessa "ruukussa" asustele, puun oksahaarassa tai sitten juurillaan kietoutuneena rungon ympärille.

Pitäisiköhän kokeilla? Kukat ruukuistaan, juurien huuhtelu ja sitten vaan maljakkoon oleskelemaan. Vettä sen verran että juuret peittyvät. Ilmajuuret toki jäävät vedenpinnan yläpuolelle. Kerran viikossa pitäisi juuret "pestä" ja vesi vaihtaa. Hieman erilainen ohjeistus kun kerran viikossa kastelu. Tosin meillä eivät saa edes viikottain vettä, aina välillä toki muistan kastella noita.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...