Olen pyrkinyt manaamaan tällä aavetarinalla esiin erään aatteen hengen,
joka ei saa suututtaa lukijoitani
sen enempää itseensä, toisiinsa, jouluun kuin minuunkaan.

Kummitelkoon se lempeästi heidän kotonaan,
älköön kukaan sitä karkottako.


Uskollinen ystävänne ja palvelijanne,

C.D.


Joulukuussa 1843.

tiistai 27. elokuuta 2013

Vihreä pussi

Jatkoin Fazer pitalastujen maistelua.

Hopottajien kautta siis olen mukana maistelemassa näitä, sain lastut maistiaisena ja kerron niistä rehellisen mielipiteeni. Kerroinkin tuon jo aiemmin. Tällä kertaa käsittelyyn joutui vihreä pussi, eli se ruohosipuli. Pussin kyljessä luki Chive, joten se ruohosipuliteksti ei onneksi toistunut pussissa.

Nämä olivat suoraan sanottuna hirveä pettymys. Kuivia ja mauttomia on minin mielipiteeni. Maistuivat juurikin siltä että sisältävät 40% vähemmän rasvaa. Tiedättehän sen tunteen kun ostatte sen "laihdu nyt aidolla suklaan makuisella pulverilla" tuotteen, sekoitatte sen veteen ja toteatte juovanne vehnäjauhon makuista kaakaota. Sama tunne näissä: pitalastujen näköisiä mutteivät todellakaan niiden makuisia.

Koska itse en ollut erityisen ihastunut näihin, tarjosin maistajaisia kuudelle eri ihmisille. Lopputulos oli sama tyly: en osta. Kyllä niitä söi, kuten eräs maistelija sanoi: jos tarjotaan niin kyllä näitä syö, mutta ei näitä kyllä tule ostettua.

Voisin kuvitella syöväni näitä esimerkiksi tomaattisalsan kanssa, mutta sellaisinaan eivät kyllä minulle maistuneet.

Mutta odottakaapa, olen myös maistanut niitä punaisia! Kerron niistä mielipiteeni lähipäivinä, sen voin jo paljastaa, nämä vihreät olivat ehdottomasti kaikken mauttomimmat minusta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...